Ulkomaat

Jännitteet itäisellä Välimerellä lisääntyvät entisestään Turkin aloitettua sotaharjoitukset

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toivoo vuoropuhelua kiistassa, jonka molemmat osapuolet ovat puolustusliiton jäseniä.

Kreikan ja Turkin suhteiden pelätään huonontuvan entisestään Turkin aloitettua lauantaina sotaharjoitukset itäisellä Välimerellä. Turkki ilmoitti uutistoimisto Reutersin mukaan pitävänsä sotaharjoitukset, koska jännitteet sen ja Kreikan välillä ovat kasvaneet.

Myös Kreikan asevoimat ovat viime aikoina harjoitelleet alueella, minkä lisäksi Kreikka on syyttänyt turkkilaisten hävittäjien syyllistyneen aluerajaloukkaukseen.

Sekä Kreikka että Turkki ovat puolustusliitto Naton jäseniä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi perjantaina keskustelleensa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa Välimeren tilanteesta. Erdogan sanoi vakuuttaneensa, että Turkki puolustaa asemaansa ja etujaan alueella jatkossakin. Stoltenberg toivoi tilanteen kärjistämisen sijaan vuoropuhelua konfliktin ratkaisemiseksi.

Euroopan unioni on väläyttänyt mahdollisuutta lisäpakotteisiin Turkkia vastaan. Niistä on määrä keskustella syyskuun aikana pidettävässä kokouksessa. EU:n mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen voi tosin heikentää Turkin kanssa solmittu pakolaissopimus. Sen mukaan Turkki on lupautunut olemaan päästämättä alueensa kautta kulkevia turvapaikanhakijoita Eurooppaan. Maa saa vastineeksi taloudellista tukea sotaa pakenevien asuttamiseen. Turkki on ollut tyytymätön sopimuksen toimimiseen käytännössä ja on väläyttänyt turvapaikanhakijoiden päästämistä Euroopan puolelle.

Kiistaa öljy- ja kaasuesiintymistä

Turkin ja Kreikan jännitteillä on pitkä historia. Tilanne on viime aikoina kärjistynyt öljy- ja kaasuesiintymiin liittyvien kiistojen vuoksi Turkin lähetettyä sotalaivojen saattaman tutkimusaluksen Kreikalle kuuluvan Kastellórizon saaren edustalle. Maat ovat erimielisiä siitä, kummalle kyseinen merialue ja siellä olevat esiintymät kuuluvat.

Saksan ulkoministeri Haiko Maas on yrittänyt rakentaa neuvotteluyhteyttä maiden välille.

– Nyt leikitään tulella ja vaarana on katastrofi, Maas on kuvaillut.

Kiista merialueista Turkin ja Kreikan välillä on vanhaa perua. Osaltaan se juontaa juurensa vuoteen 2004, jolloin YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin nimeä kantanut Kyproksen turkkilaisen ja kreikkalaisen osan yhdistämiseen tähdännyt sopimusesitys kaatui äänestyksessä.

Osaltaan merialueiden omistuksen epäselvyydet alkavat vielä kauempaa eli vuonna 1923 solmitusta Lausannen rauhansopimuksesta. Siinä määritettiin nykyisten Kreikan ja Turkin rajat. Maat ovat aika ajoin syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta.