Kotimaa

Koirapelko saattaa kulkea sukupolvelta toiselle

Pelon taustalla voi olla myös yksittäinen tapahtuma, jossa koira on käyttäytynyt arvaamattomasti.

Suurella osalla suomalaisista on jokin pelko. Pelot ovat tavallisia, sillä ne ovat olleet ihmiskunnalle tärkeitä eloonjäämisen kannalta.

Noin kymmenellä prosentilla pelko on kuitenkin niin voimakas, että se rajoittaa elämää, jolloin voidaan asettaa määräkohteisen pelon diagnoosi. Näistä peloista noin kolmasosa on eläinpelkoa, ja noin kolmasosa eläinpelosta koskee koiria.

Koirapelko on todennäköisesti yleistynyt samaan aikaan kun koirasta on tullut Suomessa vielä entistäkin suositumpi lemmikki, kertoo Mieli Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Kristian Wahlbeck.

– Mitä enemmän on koiria, joita kohdata, sitä enemmän syntyy myös pelon ja paniikin tunteita, Wahlbeck huomauttaa.

Lapselle pitää tietysti opettaa varovaisuutta, mutta se ei saisi olla niin korostunutta, että se herättää lapsessa pelkoa.” Kristian Wahlbeck

Suomen Kennelliiton Taloustutkimuksella alkuvuodesta 2023 teettämän selvityksen mukaan Suomessa on yli 800 000 koiraa.

Wahlbeckin mukaan koirapelko ja pelot ylipäätään ovat yleisimpiä lapsuudessa. Lapsilla on luontainen kyky tulla rohkeammaksi ja voittaa pelkojaan, mistä syystä pelot usein vähenevät iän myötä. Lapsuudessa syntyvät pelot ovat vahvasti yhteydessä temperamenttiin ja persoonallisuuteen: jotkut ovat luonteeltaan varovaisempia ja pelokkaampia, toiset taas rohkeampia ja riskialttiimpia.

Myös vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen pelkoja.

– Lapselle pitää tietysti opettaa varovaisuutta, mutta se ei saisi olla niin korostunutta, että se herättää lapsessa pelkoa. Pelot tunnetusti kulkevat perheissä sukupolvelta toiselle, eli jos aikuinen näyttää sanoilla tai teoilla omaa pelkoaan, se herkästi tarttuu lapseen, Wahlbeck toteaa.

Koirapelon taustalla voi olla jokin yksittäinen tapahtuma, jossa koira on käyttäytynyt esimerkiksi arvaamattomasti, kertoo Mehiläisen vastaava psykologi ja psykoterapeutti Pirkko Hänninen. Kun lapsi kohtaa tällaisen tilanteen, hän ei osaa asettaa tapahtumaa aikuismaiseen kontekstiin, jossa ymmärtäisi koiran käytöksen johtuneen esimerkiksi jostakin tietystä syystä. Oma keinottomuus ja avuttomuus ottavat ikään kuin vallan.

Hännisen mukaan pelkojen taustalla vaikuttaa myös ihmisen luottamus omaan selviytymiseensä. Turvattomuuden kokemukset horjuttavat tätä luottamusta. Mitä enemmän ihminen uskoo selviytyvänsä pelkoakin tuottavissa tilanteissa, sitä vähemmän hän pelkää.

Myös esimerkiksi uutiset voivat ylläpitää pelkoja.

– Ajoittain tulee uutisia joko toisten koirien tai jopa ihmisten kimppuun hyökänneistä koirista. Yksittäisetkin uutiset vahvistavat ajatusta siitä, että näin todella voi tapahtua. Ihminen voisi olla pelkäämättä, jos hän voisi olla sataprosenttisen varma, että hänen pelkäämäänsä asiaa ei tapahdu, mutta siitähän ei koskaan saa täyttä varmuutta, ja tässä piilee se ongelma.

Koirapelon taustalla voi Hännisen mukaan vaikuttaa myös epäluottamus koiranomistajiin. Koiranomistajat eivät välttämättä huomaa ajatella sitä, että joillakin ihmisillä on pelkoja, jolloin he saattavat antaa koiriensa liikkua vapaasti vieraiden ihmisten lähellä.

Hänninen uskoo koirapelon aiheuttavan ihmisille häpeää, joka voi estää myös avun hakemista.

– Nykyisessä kulttuurisessa ympäristössä on jollakin tavalla sankarillista tulla hyvin toimeen eläinten kanssa, jolloin aiheesta puhuminen voi tuntua hankalalta.