Hyvinvointi

Korona-ajasta oli jotain hyötyä jatkuvasta nuhasta kärsiville – Näin Riina-Maria Rissanen helpottaa oireiluaan

Jatkuva nuha voi olla idiopaattista, eli varsinaista syytä ei löydy. Limakalvojen kosteuttaminen usein auttaa. Riina-Maria Rissanen havaitsi korona-aikana, että maskin käyttö helpottaa oireita, kun uloshengityksen lämmin ja kostea ilma lieventävät pakkasilman tuomaa ärsytystä.

Riina-Maria Rissanen on tottunut niiskuttamaan ympäri vuoden. Hän ei koskaan pääse nuhasta kunnolla eroon, eikä niiskutuksen alkamiseen tarvita paljon.

Rissasen varautumiseen kuuluu, että nenäliinoja on aina saatavilla. Joka taskusta ja jokaisesta huoneesta löytyy pakkaus kaiken varalta.

Rissanen on joutunut käymään lääkärissä nuhansa takia, ja diagnoosina oli idiopaattinen nuha. Se tunnettiin aiemmin nimellä vasomotorinen nuha.

Idiopaattinen tarkoittaa sitä, että varsinaista syytä ei voida osoittaa. Nenä yksinkertaisesti on vain herkkä reagoimaan olosuhteiden vaihteluihin.

Lääkäri kirjoitti allergialääkettä, ja välillä Rissanen on hakenut kortisonikuurin.

Korona-ajasta oli se hyöty, että Rissanen havaitsi kasvomaskin suojelevan nenää ulkopuolisen maailman ärsykkeiltä.

Maskin sisällä hengitysilma on kosteampaa ja lämpimämpää, kun uloshengitys lämmittää sitä. Maski myös suojaa pölyltä ja muilta nenää ärsyttäviltä tekijöiltä.

Nenä voi olla hyperaktiivinen

Nuha on yleisnimitys nenän limakalvojen ärtyneisyydelle. Tunnusomaista sille on, että ärtynyt limakalvo erittää nestettä yrittäessään poistaa ärtymyksen syytä nenästä.

Yleensä limakalvon tulehtumiselle on jokin syy, kuten virustartunta tai allerginen reaktio. Kun yleisimmät syyt on suljettu pois, lääkäri voi tulla siihen tulokseen, että kyseessä on idiopaattinen nuha.

– Nenä on hyperreaktiivinen – se reagoi esimerkiksi lämpötilan tai ilmankosteuden vaihteluihin, mausteisiin ruokiin tai urheiluun vähän normaalia herkemmin, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Wikstén, jolla on myös rinoallergologian ja -kirurgian erityispätevyys.

Wikstén sanoo, että idiopaattinen nuha sinänsä ei tarvitse varsinaisesti lääkärinhoitoa. Jotkin tilannetta helpottavat valmisteet vaativat reseptin, mikäli itsehoitovalmisteista ei tunnu olevan apua.

– Toki lääkärikäynnillä poissuljetaan se, että jokin infektio ylläpitää sitä nuhaa.

Tukkoinen nenä haittaa nukkumista

Riina-Maria Rissasen mukaan ongelmat ovat enimmäkseen sosiaalisia, ja työssä vaiva on lähinnä ärsyttävä.

– Lähipiirissä on riskiryhmiin kuuluvia ja koronasta huolissaan olevia. He ovat huolissaan siitä, että niistely ei vain olisi mitään tarttuvaa.

Rissanen on ajatellut hankkia kehon lämpötilaa mittaavan sormuksen, jolloin hän tietäisi itsekin, milloin nenän vuotamisesta pitää olla huolissaan.

Pari konkreettista hankaluutta Rissaselle tulee mieleen. Tukossa oleva nenä haittaa nukkumista, sillä hengitys kulkee silloin suun kautta.

– Eikä huvita lähteä harrastamaan liikuntaakaan, kun hengittäminen on vaikeaa.

Rissasen luottotuote on lapsille tarkoitettu Nasolin. Hänellä on myös lääkärin määräämiä kortisonitabletteja, jotka toimivat hyvin.

– Olen kokeillut ihan kaikkea mahdollista. Parhaita ovat olleet avaavat ja kortisonia sisältävät suihkeet.

A-vitamiiniöljysuihke toimii hyvin hoitavana lääkkeenä, jota Rissanen ottaa jo ennen kuin oireet alkavat. Silloin selviää vähemmällä, vaikka öljyisyys ei tunnukaan mukavalta.

Vuodenaikojen vaihtelu rasittaa nenää

Osasyy nenän vuotamiselle on se, että meillä on neljä vuodenaikaa. Ihmisellä saattaa olla sekä allergioita että idiopaattista nuhaa tai kuivat limakalvot. Syksyn lämmin ja kostea ilma vaihtuu nopeasti kuivaan ja kylmään, ja sisältä ulos mennessä lämpötilaero tuntuu nenässä.

Herkkä nenä reagoi monesti myös siihen, että keväällä nenään tunkee katupölyä ja sen jälkeen alkaa siitepölykausi. Nenällä ei ole hetken rauhaa.

Infektion ja harmittoman nenänvuotamisen tavoissa on eroja. Jos vain toinen sierain vuotaa tai vuotamiseen liittyy aivastelua, särkyjä tai verenvuotoa, kyseessä on luultavasti tulehdussairaus. Idiopaattinen vuoto on kirkasta tiputtelua.

Pieni nenäverenvuoto ja kirkas vuoto saattavat johtua myös limakalvojen kuivuudesta. Se ei varsinaisesti ole sama asia kuin idiopaattinen nuha, sillä nenän vuotamiselle on olemassa fysiologinen syy.

Ratkaisu on kuitenkin molemmissa samankaltainen: kostuttaminen ja limakalvojen rauhoittaminen auttavat.

Kuivattavat suihkeet sopivat "kohtauslääkkeeksi"

Nenän rauhoittamiseen lääkäri Wikstén suosittelee öljymäistä A-vitamiinisuihketta tai keittosuolaliuosta, jonka voi tehdä itse ja annostella nenäkannulla tai ostaa valmiina suihkeena apteekista. Lisäksi apteekin hyllyltä löytyy dekspantenolisumutteita, jotka kosteuttavat ja hoitavat.

Nyt alkutalvesta Wikstén suosittelee kostutussuihketta ennen ulos lähtöä.

Hyvä keino äkilliseen kylmyyteen sukeltavalle on myös käyttää huivia nenän edessä. Huivi loiventaa hieman lämpötilan muutosta ja antaa nenälle aikaa reagoida, jolloin se saattaa pillastua vähemmän.

Nenää kuivattavat suihkeet sopivat Wiksténin mielestä sellaisiin tilanteisiin, joissa nenän vuotaminen aiheuttaa harmia tai sosiaalista haittaa. Niitä ei kuitenkaan voi käyttää jatkuvasti.

Takavuosina apteekit havaitsivat että osa asiakkaista jäi suorastaan koukkuun siihen ihanaan tunteeseen, että nenästä ei valu koko ajan jotain. Lääkkeet siirrettiin piiloon hyllystä, ja samalle asiakkaalle ei myyty loputtomasti.

– Ne soveltuvat "kohtauslääkkeeksi", jos menee ravintolaan syömään tai lenkille ja haluaa, että nenä ei vuoda. Ne kuivattavat tehokkaasti. Mutta koska ne ovat niin tehokkaita, niihin voi jäädä koukkuun, Wikstén kuvailee.

Kuivattavia suihkeita tulisi käyttää enintään viikon ajan. Kuuriluontoisesti nenää varten voi pyytää lääkäriltä kortisonisuihketta, joka hillitsee limakalvojen turvotusta ja rauhoittaa tilannetta. Kuurin kesto on silloin vähintään pari viikkoa.

Jos taustalla oleva ongelma on limakalvojen kuivuus, lisäkuivattaminen vain pahentaa tilannetta ja voi aiheuttaa nenäverenvuotoja. Siksi suihkeita ei tulisi käyttää jatkuvasti.

Apteekin valikoimassa on suolavettä ja lääkeaineita

Nenän tukkoisuutta ja vuotamista voi yrittää hillitä itsehoitovalmisteilla, jotka sisältävät esimerkiksi ksylometatsoliinia tai oksimetatsoliinia. Lääkeaineen verisuonia supistava vaikutus vähentää nenän limakalvojen turvotusta.

Tuotteet eivät kuitenkaan sovellu pitkäaikaiseen käyttöön. Hoidon tulisi kestää korkeintaan viikon.

Nenäsuihkeena on saatavissa myös suolaliuosta, jota mainostetaan lääkkeettömänä vaihtoehtona. Tuotteen mainitaan poistavan nestettä nenän turvonneilta limakalvoilta.

Ollakseen suolavettä aine tosiaan tuntuu suolaiselta, sillä nenäsumutteen litrahinta voi olla 500 euron tienoilla.

Apua tukkoisuuteen voi hakea myös höyryhengityksestä. Keino vain vaatii runsaasti viitseliäisyyttä, ja kuuman höyryn kanssa saa olla varovainen. Oloa se kuitenkin helpottaa ainakin jonkin verran.

Höyryhengittämisen avuksi on kehitetty myös erilaisia laitteita, joiden hintahaitari liikkuu muutamista kympeistä muutamiin satoihin euroihin.

Huomiota tulisi kiinnittää myös huoneilman kosteuteen, sillä pakkasen paukkuessa sisäilman kosteus voi romahtaa, kun sisällä lämmitetään. Liian kuiva ilma voi ärsyttää herkempää nenää.

Apu saattaa löytyä ilmankostuttimen käytöstä. Huoneilmaa voi kostuttaa myös ihan vain asettamalla vesikattilan kiehumaan liedelle.

Myös nenäkannu näyttää pitävän edelleen pintansa, sillä tuotetta saa useissa väreissä. Nenäkannu jakaa kuitenkin mielipiteitä.

Suolaveden kaataminen kannulla toiseen sieraimeen siten, että se valuu toisesta sieraimesta ulos, voi tuntua jo ajatuksena varsin vastenmieliseltä. Lisäksi tuotteen puhtauden kanssa tulee noudattaa suurta huolellisuutta, jotta ei kaataisi vahingossa nenäänsä ylimääräisiä taudinaiheuttajia.

Jos nenävaivat kiusaavat pitkään tai oireet eivät helpota itsehoidolla, on parasta hakeutua lääkärin tutkittavaksi.

Kommentti: Jokaisesta taskusta löytyy käytettyjä nenäliinoja

Elina Talvio

palaute@lannenmedia.fi

Nenä vuotaa aina. En ole käynyt lääkärissä, mutta arvelisin, että nenässäni on kuivat limakalvot.

Ulos ovesta mennessä tärkein muistettava heti kotiavainten jälkeen on nenäliina. Avain on tärkein, jotta niitä nenäliinoja pääsee hakemaan, jos unohtuu. Ja tietysti sekin on kivaa, että pääsee takaisin kotiin vaivaamatta huoltoa.

Jokaisessa taskussa pitää olla nenäliina, jotta tarpeen tullen se on käsillä. Meillä on miehen kanssa samanlaisia housuja, ja ne ovat vieläpä niin samankokoisia, että pystymme käyttämään toistemme housuja. Minun housuni tunnistaa siitä, että taskussa on joukko mykkyrälle niistettyjä nenäliinoja.

Nenä on aina tukossa, ja talvella niistos paperissa vaihtaa väriä punertavaan suuntaan. Tukkoinen nenä tekee hajuaistista onnettoman. Se on ollut monesti vain hyvä asia, sillä aika moni maailman hajuista on epämiellyttäviä. Kukkia voi edelleen haistella niin, että työntää nenänsä kukkaan ja vetää tuoksua sisään.

Meitä on monta. Tätä juttua tehdessä etsin haastateltavaa kyselemällä, tunteeko kukaan ketään. Siinä yhteydessä ihmiset monesti ilahtuivat, että eivät olekaan yksin nenänsä kanssa.

Osalle oli uusi tieto, että vaivalle on nimikin ja että sille voi tehdä jotain. Terveysasioista kirjoittavalle toimittajalle tulee näistä hetkistä se tunne, että työlläni on merkitystä.