Koti-Kajaani

Kotiseutuna Kajaani: Vuolijokiset halusivat seudun komeimman kirkon

Podcastin viimeinen jakso vie Vuolijoelle, Otanmäelle ja Mainualle.

Vuolijoki sijaitsee Oulujärven eteläpuolella. Professori Reijo Heikkinen kertoo, että Vuolijoki-nimi mainitaan ensimmäisen kerran jo vuoden 1555 veroluettelossa. Nimi oli tuolloin muodossa Woli joen niemi. Vuoden 1654 kartassa nimi oli muodossa Wuoli jocki by.

"Tämänkin kylänimen etymologia on hieman hämärä. Nimi vuoli on vanha rakennustermi ja tarkoittaa katon vaakasuoraa tukipuuta. Karjalan kielessä vuoli tarkoittaa sillan kannatinparrua. Nuo tulkinnat nimen alkuperästä tuskin sopivat tähän yhteyteen. Todennäköisesti vuoli-sana juontuu saamesta, jossa vuolli-tarkoittaa sanaa ala- eli Vuolijoki tarkoittaa Alajokea. Jostakin suunnasta katsottuna se on alapuolella esimerkiksi Vuottojokea", Heikkinen arvioi.

Vuolijokeen kuuluvat Käkilahden, Saaresmäen, Vuottolahden, Kytökosken, Kuusirannan, Ojanperän ja Itärannan kylät sekä Otanmäen kaivoskylä samoin kuin osaksi Siltala, joka oli osittain Kajaanin puolella. Itse Vuolijoen kirkonkylä kuului aikaisemmin Säräisniemen pitäjään. Vuottolahti taas kuului Kajaanin maalaiskuntaan. Vuolijoki ja Saaresmäki irtaantuivat 1897 Säräisniemen emäpitäjästä. Samoin teki Vuottolahti, joka irtaantui Kajaanin maalaiskunnasta ja liittyi Vuolijokeen ja Saaresmäkeen. Näin nämä kolme kylää muodostivat Vuolijoen seurakunnan.

Syynä irtautumiseen oli Heikkisen mukaan Säräisniemen kirkon kaukaisuus. Vuolijokiset päättivät rakentaa itselleen seudun komeimman kirkon. Kun Kainuun kirkot ovat kaikki puusta, vuolijokiset tahtoivat omansa kivestä. Pyhätön suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck . Komea harmaakivikirkko valmistui 1906.

Itsenäinen Vuolijoen kunta perustettiin 11. joulukuuta 1915. Se oli kihlakunnan pienin kunta, sillä asukkaita oli tuolloin vain 1 755. Kuntakeskukseksi kohosi Vuolijoen kirkonkylä, jonne perustettiin myös kunnan ensimmäinen kansakoulu.

Vuolijoki oli tyypillinen maanviljelyspitäjä vuoteen 1949, jolloin Otanmäessä avattiin malmikaivos. Paikan nimi oli alun perin Ohtanmäki, mutta se lyheni muotoon Otanmäki.

Geologit olivat löytäneet titaaniesiintymän jo vuonna 1938, mutta kaivostoiminta pääsi alkuun vasta jatkosodan jälkeen. Kaivos tuotti rauta-vanadiinimalmia ja sivutuotteena ilmeniittiä.

Keskelle Otanmäen korpea kohosi 1950-luvun alussa korkeita kerrostaloja, joihin kaivosmiehet perheineen asettuivat asumaan. Kaivoksen myötä Otanmäestä tuli väkiluvultaan Vuolijoen todellinen keskus monine palveluineen. Kaivosmiesten lapsille rakennettiin myös kansakoulu.

Otanmäen kaivoksen kannattavuus heikkeni 1970-luvulla, mutta kaivostoimintaa jatkettiin vuoteen 1985, jolloin kaivos suljettiin. Sen tilalle tuli 1986 Otanmäen junavaunutehdas, joka tuotti vaunuja ennen muuta Neuvostoliittoon. Kun tuo itäinen suurvalta lakkasi olemasta 1991, sen talous romahti eikä se kyennyt enää ostamaan junavaunuja. Tällä oli merkittävä vaikutus Vuolijokeen ja sen talouteen. Alkoi liitosneuvottelut Kajaanin kanssa. Niiden tuloksena Vuolijoki lakkautettiin ja liitettiin Kajaaniin 1.1.2007.

Mainua on entinen Kajaanin maalaiskunnan kylä, joka levittäytyy kahden vaaran, järven ja joen ympäristöön. Mainuaan kuuluvat Hattulanmäki, Leväjoki, Mainuanniemi ja Mainuanvaara.

Kylän nimen merkitys on epäselvä, mutta on mitä ilmeisimmin saamelaisperäinen, arvioi Heikkinen.

Mainuan kylä syntyi nähtävästi vasta rappasotien jälkeen Mainuanjärven rantamille, jossa maata oli helppo viljellä. Alueella on ollut jonkinlaista asutusta jo kivikaudelta lähtien, mistä todisteena ovat useat kivikautiset löydöt, joita kyläpoliisi Emil Juntunen teki 1900-luvun alussa. Ensimmäiset maininnat Mainuan suomalaisasutuksesta ovat vuodelta 1616.

Liikenteellisesti Mainua oli hyvällä paikalla, sillä siitä jatkui vanha kulku-ura ja myöhemmin ajotie kohti Iisalmea ja toinen kulku-ura kohti länttä. Nykyiset valtatiet 5 ja 28 noudattavat vanhoja kulku-uria.

Entisaikaan matkattiin aina kestikievarista toiseen. Yksi Kainuun merkittävimmistä kievareista sijaitsi Mainuan Kurunperällä, jossa toimi kestikievari jo 1700-luvulla. Jos mieli matkata Kajaanista kohti etelää, matkustavaisen oli vaihdettava Mainualla hevosta tai yövyttävä siellä.

Mainuan kievarista oli Murtomäen Illun kievariin matkaa 17 kilometriä ja Vuottolahden Vimpeliin saman verran. 1800-luvulla Mainuan kievari sijaitsi Tervolan tilalla. Se olikin 1800-luvulla jo melkoinen mahtitalo, sillä siinä oli kaikkiaan neljä hevosta, kaksi varsaa, 18 lehmää, 9 mullikkaa, 5 lammasta ja 4 sikaa sekä runsaasti viljeltyä.

Kun matkustaminen voimistui 1800-luvun lopulla, Kajaanin ja Iisalmen välille ilmestyivät oikeat diligenssivaunut, joilla oli aikaisempaa mukavampi matkustaa.