Koti-Kajaani

Kotiseutuna Kajaani: Vuoresta hioutui Akkovaara – Podcast vie Kainuun vanhimpiin rantakyliin sekä Lohtajalle ja Huuhkajavaaraan

Koutaniemi ja Vuoreslahti ovat Kainuun vanhimpia rantakyliä, kertoo podcastin 7. jakso.

Kotiseutuna Kajaani -podcastin seitsemän jakso vie Kainuun vanhimpiin rantakyliin, Koutaniemelle ja Vuoreslahdelle, jotka saivat ensimmäiset asukkaansa jo 1500-luvulla.

Koutaniemi sijaitsee Paltajärven eteläpuolella Oulujärveen ojentautuvalla niemellä. Professori Reijo Heikkinen kertoo, että nimen uskottiin viittaavaan muinaiseen kalevalaiseen Kouta-sankariin. Elias Lönnrotin mukaan nimi tarkoittaa kuitenkin välissä olevaa niemeä. Se kun sijaitsee Paltaniemen ja Lapinniemen välissä.

Koutaniemi sai ensimmäiset asukkaansa jo savolaisen uudisasutuksen ensimmäisessä aallossa, mutta rappasotien aikana alueella olleet uudistalot poltettiin. Pysyvää asutusta syntyi 1600-luvulla.

Heikkinen kuvailee, että Koutaniemi on perinteisesti ollut hyvää maanviljelysseutua ja sen peltokoot ovatkin Paltaniemen jälkeen olleet seutukunnan suurimmat. Koutaniemeläisillä oli lyhyt matka Paltasalmen ylitse Paltaniemen kirkkoon. Se olikin yksi Kajaanin maalaiskunnan mahtikylistä.

1800-luvulla Koutaniemellä asui Penna Tolonen , joka oli Heikkisen mukaan kuuluisa velho ja taikoja. Hänet tunsi Paltaniemellä asunut komissionimaanmittari Anders Lönnbohm .

"Penna oli myös Anders Lönnbohmin pojan Eino Leinon esikuva, kun hän laati runoelman myyttisestä muinaisesta mahtimies Koudasta", Heikkinen kertoo.

Vuoreslahti on saanut nimensä Vuores-nimisestä talosta ja se puolestaan seudulla asuneesta lappalaisruhtinaasta, kertoo Heikkinen.

Vuoreksen lähellä kohoaa noin 160 metrin korkuinen Akkovaara, joka oli lappalaisten riittipaikka. Akko oli lappalaisen ylijumala Äijihin puoliso. Vuoreslahteen liittyykin runsaasti myyttistä tarinaperinnettä. Tarinan mukaan esimerkiksi Akkovaaran piru majaili luolassa vaaran etelän puoleisessa louhikossa.

Akkovaara on myös geologisesti mielenkiintoinen. Miljoonia vuosia sitten Akkovaara oli yli kahdeksan kilometrin korkuinen vuori, jota jääkaudet ovat hioneet nykyisiin mittoihinsa. Vaaralta on edelleen hulppeat näkymät Ärjänsaareen. Vaaralla on nykysin kyläyhdistyksen rakentama näköalatorni ja retkeilyreitistö.

Ärjänsaari oli aikoinaan vuoreslahtelaisten kalastajien taukopaikka. Tarinan mukaan he eivät maahisten vuoksi uskaltaneet mennä Ärjän sisäosiin vaan tulistelivat rantamilla. Ärjä oli 1860-luvulla myös Oulujärvellä mellastaneiden Kiveksen rosvojen tukikohta. 1900-luvun alussa saari siirtyi Kajaanin Puutavarayhtiön omistukseen ja siitä tuli yhtiöläisten kesänviettopaikka.

Vuoreksen talo merkittiin verotilaksi 1635 ja siitä pitäen Vuoreslahdessa on harjoitettu maataloutta. Maatalous ei ole ollut kuitenkaan yhtä vankkaa kuin Koutaniemellä ja kylän asukkaiden olikin harrastettava nuottakalastusta ahkerasti.

Vuoreslahteen saatiin kunnon tie 1950-luvulla. Sitä ennen kyläläisten oli matkattava Kajaaniin veneellä tai jalkapatikassa. Tien rakentamisen jälkeen kajaanilaiset hankkivat Vuoreslahdesta rantapalstoja ja rakensivat sinne kesämökkejään.

Nykyisin Koutaniemen ja Vuoreslahden kylien välillä on tiivistä yhteistyötä yhteisessä ja poikkeuksellisen aktiivisessa kyläyhdistyksessä.

Kun Kajaanin maalaiskunta liitettiin Kajaaniin vuoden 1977 alusta, kaupunkiin syntyi useita uusia asuinalueita. Kaupunki laajeni varsinkin Viitostien varrelle, jonne kohosivat Lohtajan, Ketun ja Huuhkajavaaran asuinalueet.

Lohtajalle rakennettiin varsinkin 1980-luvulla runsaasti omakotitaloja. 2000-luvun alkupuolella asukasmäärä kohosi jo noin 1400:ään.

Heikkinen mainitsee, että Lohtajalla katujen nimet poikkeavat muusta kaupungista ja ovat peräisin saduista ja myyttisistä tarinoista. Niinpä seudulta löytyvät Keijunpolku, Menninkäisentie, Peikonpolku, Peukaloisenpolku, Taikatie, Tontuntie, Satumaantie, Sormustie ja Velhontie.

"Olisivatko toimikunnan jäsenet tuolloin innostuneet Tarun sormusten herra – ja myöhemmin Harry Potter -teoksista?", Heikkinen miettii.