Kotimaa

Kunnille tukipaketti, päivähoitomaksut alenevat, koronatestaukseen yli miljardi euroa – Näin hallitus linjasi ensi vuoden budjetista

Kuntataloutta ehdotetaan tuettavaksi yhteensä 1,45 miljardin tukipaketilla syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä ja vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Suomi velkaantuu koronakriisin keskellä vauhdilla.

Hallitus kertoi keskiviikkona budjettineuvottelujen lopputuloksesta Valtioneuvoston linnassa. Vuoden 2021 talousarvioesitys on elvyttävä. Hallitus esittää koronavirustilanteen välittömiin kustannuksiin, koronasta aiheutuvan hoito- ja palveluvelan purkuun sekä kuntatalouden tukemiseen yhteensä noin neljän miljardin euron kokonaisuutta

– Hallituksen budjetti rakentaa siltaa yli koronakriisin ja luo edellytyksiä kestävälle kasvulle, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa nyt pyritään varmistamaan, että kasvun uralle päästään nopeasti.

Välittömiin koronaan liittyviin menoihin esitetään tässä vaiheessa yhteensä noin kahden miljardin lisäystä vuosille 2020 ja 2021. Kustannukset korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttää, hallitus lupaa.

Lisäksi kuntataloutta ehdotetaan tuettavaksi yhteensä 1,45 miljardin tukipaketilla syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä ja vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Lisäksi hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.

Oppivelvollisuutta laajennetaan ulottumaan 18 ikävuoteen asti ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Uudistus tulee voimaan vaiheittain syksystä 2021 alkaen.

Päivähoitomaksut laskevat

Varhaiskasvatusmaksut alenevat. Hallituksen mukaan niitä lasketaan nettomääräisesti vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Kunnille tämä kompensoidaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Merkittävän määrän vähävaraisia perheitä odotetaan nousevan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.

Hallituksen tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä.

Ilmastopäästöjä ja talouden kehittymistä tuetaan hallituksen mukaan uudistamalla energiaverotusta ja tukemalla teollisuuden sähköistymistä. EU:n elpymisrahoituksen avulla luotavan Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on ohjata useamman vuoden aikana 0,9–1,2 miljardia euroa suoraan vihreän siirtymän tukemiseen.

Veikkauksen tuottojen edunsaajille osoitetaan vuonna 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Kompensaatio on 347 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan muun muassa alentamalla arpajaisveroa sekä hyödyntämällä jakamattomien voittojen kokonaisuutta.

Arpajaislan uudistus valmisteluun

Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää hallituksen arvioiden mukaan tulevina vuosina nykyistä alhaisemmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti. Pelihaittojen torjumiseksi ja kanavointikykyisen yksinoikeusjärjestelmän varmistamiseksi hallitus vie eteenpäin arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen. Tavoitteena on saada esitys eduskuntaan kesäkuuhun 2021 mennessä, hallitus kertoo.

Koronavirustorjunnan hybridistrategian edellyttämään testaukseen varataan 1,4 miljardia euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja 355 miljoonaa vuoden 2020 syksyn lisätalousarvioesitykseen. Vuoden 2021 kustannusarvioiden tarkentuessa määrärahaa tarkistetaan tarpeen mukaisesti.

Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan neljän vuoden siirtymäajalla, siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen. Olemassa olevan energiatuen avulla tuetaan teollisuuden siirtymistä päästöttömiin teknologioihin siirtymäaikana ja myös sen jälkeen.

Nykymuotoinen päästökauppakompensaatio lakkaa voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Energiaintensiivisille yrityksille luodaan uusi määräaikainen sähköistämistuki, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon, energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja joka huomioi kustannuskilpailukyvyn, hallitus kertoo.

Turpeen verotus kiristyy

Lämmityspolttoaineiden, kuten esimerkiksi kivihiilen, maakaasun ja polttoöljyn, verotusta korotetaan nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla vuoden 2021 alusta. Osana lämmityspolttoaineiden veron korotusta turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden.

Pääministeri Marin vakuutti toimittajille, että hallitusyhteistyö sujuu hyvin. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi, että turveratkaisu on osa ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä päätöksiä.

Siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen tuetaan toteuttamalla vuoden 2021 alusta liikenteen työsuhde-etujen verouudistus. Työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan, ja sähköauton latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi eduksi vuosiksi 2021–2025. Lisäksi työsuhdematkalipun verotusta yksinkertaistetaan ja työsuhdepolkupyörä säädetään 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi.

Talousarvion laatimista on varjostanut koronatilanne. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoi elokuun lopussa, että ministeriöiden esitysten ja valtiovarainministeriön pohjaesityksen välillä oli vielä miljardien eurojen kuilu.

Ensi vuoden talousarvio on alijäämäinen 10,7 miljardia euroa, mikä käytännössä tarkoittaa lisävelan ottamista.

Työllisyyden parantamisen lisäksi hallitus on linjannut toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus on sitoutunut tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Työllisyyden ja ilmaston lisäksi ratkaistavana oli kuntien talousahdinko ja veikkausvarojen tippumisesta kolmannen sektorin järjestöille syntynyt rahoitusvaje.

Budjettineuvottelut venyivät tällä kerralla kolmen päivän mittaisiksi. Tiistaina koolla oli vain niin sanottu viisikko eli hallituspuolueiden puheenjohtajat. Keskiviikon neuvotteluihin osallistuivat jälleen kaikki ministerit.

Budjettia valmisteltiin aiemmasta poiketen siten, ettei valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden kahdenkeskisiä neuvotteluja järjestetty, vaan ne korvattiin kaikkien ministeriöiden yhteisellä valmistelevalla neuvottelulla.