Kotimaa

Kuntavaalien siirto ei harkinnassa koronatilanteesta huolimatta – Kampanjoinnissa odotetaan sosiaalisen median nousua, mutta tutkija toppuuttelee

Sosiaalinen media korostuu koronan vuoksi, mutta kevään kuntavaaleista ei tule "some-vaaleja", tutkija arvioi.

Suomen pahenevasta koronatilanteesta huolimatta kevään kuntavaalien siirtoa ei vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan ole vakavasti pohdittu.

– Se on toki yksi vaihtoehto, mutta tällä hetkellä vaaleja valmistellaan ihan normaalin aikataulun mukaisesti, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläisen mukaan vaalien järjestelyissä ei suunnitella muitakaan muutoksia.

– Koronatilanne on pahentumassa, mutta vaaleihin on kuitenkin vielä useita kuukausia.

Kuntavaalien siirto huhtikuulta vaatisi lakimuutoksen, ja siitä päättää eduskunta.

Mitään takarajaa vaalien siirrolle ei Jääskeläisen mukaan ole, mutta ei myöskään enää hyviä ajankohtia, mihin vaalit voisi siirtää.

– Siirto toki voidaan tehdä milloin vaan, mutta se on aina yhtä huono ja sitä huonompi, mitä lähempänä siirto on vaalipäivää.

Vaaleja siirrettiin 2015

Kuntavaaleja siirrettiin viimeksi, kun kuntalakia uudistettiin vuonna 2015. Silloin vaalipäivä siirtyi noin puoli vuotta eteenpäin lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017.

– Se oli paniikiton siirto, joka johtui halusta siirtää vaalien ajankohtaa. Nyt kyse olisi poikkeusmenettelystä, joka jouduttaisiin tekemään pakon edessä.

Poikkeusmenettelyihin vaaleissa jouduttiin viimeksi toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1936 valittujen kunnanvaltuutettujen toimikausi venähti yhdeksään vuoteen sodan takia, ja 1940-luvulla järjestettiin kahdet kuntavaalit.

Vaalien siirto vaatisi kiireellisen lainvalmistelun.

Ei "some-vaaleja"

Sosiaalisen median läpimurtoa vaalikampanjoinnissa on povattu koko 2010-luku, mutta perinteinen kampanjointi on pitänyt pintansa.

Nähdäänkö läpimurto nyt, kun koronaepidemia estää suuret kokoontumiset?

Tuskin, sanoo Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Heikki Heikkilä .

– Oletus tietysti on, että jotain korvaavaa toritapaamisille ja tupailloille pitää löytää. Tähän asti sosiaalisen median rooli on kasvanut arkipäivän politikoinnissa, mutta ei niinkään vaalikampanjoissa.

Koska kuntavaalit ovat paikallisvaalit, Heikkilä arvioi ehdokkaiden löytävän muitakin keinoja äänestäjien kasvokkain kohtaamiseen, vaikkei makkarakojuilla voitaisikaan massamitassa tavata.

– Jos kyseessä olisivat eduskuntavaalit tai presidentinvaalit, some painottuisi todennäköisesti enemmän.

Heikkilä muistuttaa myös, ettei menestyksekästä sosiaalisen median kampanjointia polkaista käyntiin hetkessä, vaan sitä rakennetaan hiljalleen.

– On ilmeistä, että nyt tapahtuu myös jakoa. Ne poliitikot, jotka ovat olleet somessa aktiivisia ja joilla on ollut seurantaa vuosia, ovat varmasti aktiivisia siellä.

– Ne, jotka eivät ole vielä tviittiäkään lähettäneet, tuskin innostuvat. Ei someen hypätä viikko ennen vaaleja tai silloin, kun ehdokaslistat julkaistaan.

Yksilöt ovat ratkaisevia verkossa

Heikkilän vaikutelma on, että Twitterissä aktiviisia puolueita ovat etenkin kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto.

Poikkeuksen tekee keskustan Mikko Kärnä , joka on kaikkein näkyvimpiä Twitter-poliitikkoja.

Viestintätieteiden yliopistonlehtori Paavo Arvola Tampereen yliopistosta arvioi, että ehdokkaiden henkilökohtainen toiminta sosiaalisessa mediassa on vaalien kokonaistuloksen kannalta tärkeämpää kuin puolueen yleispoliittinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa.

– Vaaleissa menestyy sellainen ehdokas, jolla on laaja sosiaalisen median verkosto, ja joka kykenee mobilisoimaan oman verkostonsa uurnille. Sellainen puolue menestyy, joka hallitsee sosiaalisen median strategian luomisen puolueelle ja sen jalkauttamisen omille ehdokkailleen.