Kotimaa

Kuntien talousahdinko pahenee viidessä vuodessa – Asiantuntija: Veronkorotuspaineet ovat jopa viisi prosenttiyksikköä

Tuoreen selvityksen mukaan sote-uudistus auttaisi eniten pienimpiä kuntia. Koronakriisi pahentaa kuntien tilannetta vielä alkushokin jälkeenkin.

Viiden vuoden kuluttua lähes kaikkien kuntien taseet voivat olla alijäämäisiä pelkästään väestönmuutoksen vuoksi.

Tuoreen selvityksen mukaan koronakriisi pahentaa kuntien taloudellista tilannetta entisestään, vaikka koronan aiheuttamasta alkushokista on selvitty.

– Ennen koronaa meillä oli käytännössä vain muutama maakunta, joissa taloustilanne olisi edes teoriassa ollut paranemaan päin, sanoo kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä Finnish Consulting Groupista (FCG).

FCG on Kuntaliiton omistama konserniyhtiö, joka tutkii muun muassa kuntatalouteen liittyviä ilmiöitä.

Sote-uudistus lisää korotuspainetta isoissa kaupungeissa

Torstaina julkaistussa FCG:n selvityksessä on laskettu, millä tavalla koronakriisi, sote-uudistus ja väestönmuutokset vaikuttavat kuntatalouteen.

Laskennan karkea lopputulos on se, että mahdollinen sote-uudistus auttaa eniten pienimpiä kuntia. Suurimmat kunnat eivät saa uudistuksesta samanlaista taloudellista hyötyä.

Laskelmissa on verrattu muun muassa sitä, miten paljon erikokoisten kuntien on nostettava veroprosenttia, jos sote-uudistus toteutuu tai jos se ei toteudu.

Jos uudistus saadaan valmiiksi, se vähentää pienten ja keskisuurten kuntien paineita nostaa veroprosenttiaan, kun taas yli 100 000 asukkaan kaupungeissa paineet kunnallisveron kiristämiseen lisääntyvät.

Jos sote-uudistusta ei tehdä, tilanne kääntyy toisinpäin ja kovimmat veronkorotuspaineet tulevat pienimmille kunnille.

– Jo ennen koronaa pienissä kunnissa taloustilanteet olivat rajuja. Alle 2 000 asukkaan kunnissa veronkorotuspaineet ovat jopa viisi prosenttiyksikköä. Ne ovat isoja korotuksia ja jos veroja ei nosteta, sitten eletään velaksi ja koronan aiheuttamat ongelmat heikentävät kuntien tilannetta entisestään, Laesterä sanoo.

Koronakompensaatio on kaksiteräinen miekka

Laesterän mukaan koronatilanne ei ole aiheuttanut kaikille kunnille niin vakavaa tilannetta kuin epidemian alussa pelättiin.

Valtio on kompensoinut arvioituja verotulojen menetyksiä osin jopa enemmän kuin menetykset ovat lopulta olleet.

– Tämä vuosi näyttää huomattavasti paremmalta kuin huhtikuussa, jolloin kunnissa oltiin kauhutunnelmissa. Ensi vuosi on kuitenkin "veemäinen", jos valtion koronakompensaatioita ei enää jatketa, Laesterä sanoo.

Kuntaliitto on toivonut, että valtio jatkaisi koronan aiheuttamien ongelmien kompensoimista vielä ensi vuonna.

Laesterän mukaan valtion maksamat korvaukset ovat kuitenkin kaksiteräinen miekka.

– Kun valtionvarainministeriön kautta kunnille maksetaan erilaisia kompensaatioita, on syytä kysyä, mitä järkeä on siinä, että toinen verorahoitteinen yhteisö tukee velkarahalla toista velkarahalla toimivaa verorahoitteista yhteisöä. Kunnissa pitäisi tehdä vaadittavat sopeuttamistoimet, Laestaerä sanoo.

Tällöin ollaan tilanteessa, jossa kunnan on joko otettava itse lisää lainaa, nostettava veroja tai tehtävä isoja rakenteellisia muutoksia. Niitä valtuutetut eivät halua tehdä, koska se tarkoittaa usein laajoja yt-neuvotteluja sekä leikkaamista juuri niistä palveluista, jotka ovat kuntalaisille tärkeitä.

Moni kunta on jo sopeuttanut äärimmilleen

Kuntakentällä ongelma on sekin, että sopeuttaminen on tullut useissa pienissä kunnissa tiensä päähän jo nyt .

– Yt-neuvottelujen kohdalla me puhumme sadoista henkilötyövuosista, mitä kunnissa joudutaan leikkaamaan. Sekin pitää ymmärtää, että monessa pienessä kunnassa toimintaa on jo sopeutettu niin paljon, ettei enää ole mistä sopeuttaa, Eero Laesterä sanoo.