Kotimaa

Libera leikkaisi varjobudjetissaan lähes 10 miljardia euroa vuoden 2020 talousarviosta – maatalous- ja yritystuille kyytiä

Ajatuspaja Libera haastaa laskelmallaan pohtimaan, mikä on valtion ydintehtävä.

Samalla kun hallitus valmistelee korona-ajan budjettia vuodelle 2021 Säätytalolla, ajatuspaja Libera julkaisi vaihtoehtobudjettinsa ajatusleikiksi, millainen talousarvio voitaisiin toteuttaa minimoimalla valtion rooli.

Liberan varjobudjetti perustuu vuoden 2020 talousarvioesitykseen, ei tämän vuoden toteutuvaan talousarvioon. Esityksen on laatinut entisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) hallitus lokakuussa 2019 loppusummalla 57 miljardia euroa. Libera valitsi budjetin ennen korona-aikaa vertailun helpottamiseksi.

Libera leikkaisi valtion budjetista 9,8 miljardia euroa. Menojen loppusumma olisi vajaat 48 miljardia euroa.

– Isoa osaa 10 miljardista ei voida leikata välittömästi, jotta ei tule talousshokkia. Ylijäämäinen budjetti mahdollistaisi esimerkiksi työn verotuksen keventämisen, mistä seuraisi dynaamisia vaikutuksia, sanoo Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti .

Suurimmat leikkaukset maataloustukiin

Varjobudjetissa suhteellisesti eniten lähtisi rahaa maa- ja metsätalousministeriöltä. Vajaasta 2,7 miljardista eurosta jäisi jäljelle enää alle 400 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaisi lähes kaikkien maataloustukien lopettamista ja siirtymistä maanviljelyksessä markkinaehtoiseen liiketoimintaan, jossa kotimaisuus olisi myyntivaltti, ei pelkkä hinta.

– Huoltovarmuuteen voidaan tarvittaessa panostaa joillakin muilla momenteilla, mutta summat ovat pienempiä, sanoo Sammallahti.

Suuri leikkaus olisi edessä myös työ- ja elinkeinoministeriössä, jossa määräraha vähenisi 2,9 miljardista 1,3 miljardiin. Yritystuet ja erilaiset tuet työvoimalle joutuisivat leikkuriin.

Sammallahti pitää yritystukien leikkausta mahdollisesti nopeimmin poliittisesti toteutettavissa olevana toimena.

– Myös Veikkauksen kautta tilitettäviä rahoja kansalaisjärjestöille voidaan leikata.

Sosiaali- ja terveysministeriön 14,8 miljardista eurosta leikattaisiin noin 2,5 miljardia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen Stean avustuksista leikattaisiin 40 prosenttia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n budjetista 20 prosenttia. Asumistuki lakkautettaisiin asteittain ja siirryttäisiin perustilimalliin. Lapsilisää ei saisi enää neljännestä lapsesta eteenpäin, mutta ensimmäisestä lapsesta saisi enemmän lapsilisää.

Myös valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö kokisivat pyöreästi miljardiluokan leikkaukset.

Ainoa hallinnonala, joka säästyisi täysin leikkauksilta, olisi puolustusministeriö. Maanpuolustus on keskeisimpiä valtion ydintehtäviä, Liberan varjobudjetin erittelyssä todetaan.

Myös sisäministeriö ja oikeusministeriö, poliisi, rajavalvonta ja oikeusjärjestelmä, säästyivät vähin leikkauksin.

Oletuksena markkinoiden vapautuminen

Liberan varjobudjetin taustaoletuksena on se, että markkinat Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti vapautuvat niin, että esimerkiksi yritystukien poisto ei heikennä suomalaisten yritysten kilpailuasetelmaa.

Lisäksi työperäisen maahanmuuton on oltava käytännössä vapaata, jotta työvoimaa on tarjolla.

Valtion budjetti oli vuonna 2001 kooltaan 47 miljardia euroa. Samaan suuruusluokkaan Libera pyrkisi. Ajatuspajan mukaan Suomi oli hyvinvointivaltio jo vuonna 2001, joten hyvinvoinnista ei tarvitsisi luopua.