Mielipiteet

Lukijan mielipide: Hybridivaikuttaminen on riski liike-elämässä

Hybridivaikuttaminen tarkoittaa nimensä mukaisesti useamman kuin yhden keinon käyttämistä tavoiteltaessa haluttua lopputulosta.

Yrityksiä käytetään hybridivaikuttamisessa usein reittinä tai välikappaleena lopulliseen tavoitteeseen pyrittäessä.

Tavoitteena voi olla kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien yritysten toimintaan mukaan pääseminen tai vaikutusvallan hankkiminen muilla tavoin.

Vaikka tiedolla johtaminen on mahdollisuus yrityksille edistää liiketoimintaa, niin siihen liittyy myös kasvaneita riskejä, mikäli tieto päätyy vääriin käsiin.

Yritysjohdon tulisi hyväksyä ajatus siitä, että yritys saattaa joutua rikollisen toiminnan kohteeksi.

Riskin pienentämiseksi yritysten pitää kehittää kouluttamalla ja ohjeistamalla yrityksen rikos- ja tietoturvallisuutta sekä turvallisuusmyönteistä yrityskulttuuria. Tällä tavoin yritys varautuu myös hybridivaikuttamisen varalle.

Yritysten suurin heikkous hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumiselle on liika avoimuus ja sinisilmäisyys.

Keskuskauppakamari teki vuonna 2022 kyselyn jäsenyrityksilleen niihin kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta.

Yrityksen koosta riippumatta hybridivaikuttamisen merkittäviksi syiksi mainittiin asiakassuhteet kansallisten turvallisuuteen liittyvien viranomaisten kanssa, yrityksen työntekijät, joilla on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa sekä yrityksen aktiivinen jäsenyys ja toiminta vaikutusvaltaisissa liike-elämän järjestöissä.

Samainen kysely osoitti, että yritysten suurin heikkous hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumiselle on liika avoimuus ja sinisilmäisyys.

Tähän liittyy myös työntekijöiden tietoisuuden ja valppauden puute, joka nousi neljännelle sijalle.

Vaikka kolme neljäsosaa vastaajista koki, ettei hybridivaikuttamisen kohteeksi joutuminen ole todennäköistä, on Suomen turvallisuusympäristön muuttuessa tärkeä ymmärtää vaikuttamisen mekanismit ja mihin hybridivaikuttamisen psykologisten menetelmien toimivuus perustuu.

Tekoälyn nousu tekee informaatiovaikuttamisen tunnistamisen somessa erityisen tärkeäksi. Yksilöiden alttius hybridivaikuttamiselle perustuu ihmisten luontaisiin tiedonkäsittelytaipumuksiin.

Ihminen pyrkii vähentämään koettua epävarmuutta, mitä nopeatahtisessa viestintäympäristössä kohdataan usein osana hybridivaikuttamista.

Koska muut ihmiset ovat luontainen keino hallita epävarmuutta, sosiaalinen identiteetti ja sosiaalinen tartunta tekevät sosiaalisesta mediasta hyvän alustan hybridivaikuttamiselle esimerkiksi nykytilan horjuttamiseen yhteiskunnallisiin narratiiveihin vaikuttamalla.

Tärkeää onkin löytää keinoja, joilla voidaan puolustautua hybridiuhilta vaarantamatta niitä arvoja, joita toimenpiteillä on tarkoitus puolustaa.

Kirjoittaja on Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja.