Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kainuun hyvinvointialue asiakas- ja potilasturvallisuuden vartijana

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arvioissa terveydenhuollon kustannuksista jopa 13 prosenttia kuluu hoitovirheiden ja -haittojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi raportissaan (VTV 7/21), että Suomeen suhteutettuna terveydenhuollon haittatapahtumat aiheuttavat Suomessa yli miljardin euron vuosittaiset kulut.

Kun vuosikulut jaetaan hyvinvointialueittain väestömäärän mukaan, maksaa hoitovirheiden ja -haittojen korjaaminen Kainuussa 13 miljoonaa euroa.

Summa sisältää vain terveydenhuollon kustannukset. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden puutteiden lisäkustannuksista ei ole tietoa.

OECD:n mukaan terveydenhuollon virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Loogisesti tämä pätee myös sosiaalihuoltoon. Lisäksi turvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä.

Kainuussa on kokemusta sotesta jo vuodesta 2005 lähtien, joten hyvinvointialueen käynnistyminen ei ole välttämättä yhtä iso muutos kuin monella muulla alueella. Kainuun haasteena ovat silti asukasta kohden laskettuna suuret sote-kustannukset, joten kaikki keinot niiden alentamiselle lienevät tervetulleita.

Väestön väheneminen ja ikääntyminen on monen muun alueen tavoin Kainuun haasteita, ja tunnetusti tämä haastaa sote-palveluiden järjestämistä. Asiakkaille ja potilaille turvalliset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut ovat välttämättömiä ja samalla houkuttelevia tekijöitä uudistuvissa rakenteissa.

STM julkisti helmikuussa kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimenpanosuunnitelman 2022‒2026. Tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme ovat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvien suositusten mukaisia.

Vältämme vältettävissä olevan haitan etenemällä turvallisuus edellä kaikissa sote-organisaatiossa, parantamalla jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuusosaamisesta sekä osallistamalla asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä turvallisuustyöhön.

STM:n valmistelua on tukenut Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, joka toteuttaa myös toimeenpanon seurannan ja arvioinnin. Keskuksen valtakunnallisena tehtävänä on koordinoida myös toimeenpanoa auttamalla ja tukemalla hyvinvointialueita.

Keskuksessa valmistuu tätä varten esimerkiksi operatiivinen toimenpideohjelma vuoden 2022 aikana. Keskus myös tuottaa materiaalia ja jakaa tietoa, sekä kokoaa asiantuntijat kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä yhdessä erilaisiin verkostoihin. Kaikkien ei tarvitse keksiä kaikkea alusta eikä yksin. Hyvä laitetaan kiertämään. Samalla säästyy resursseja.

Hyvinvointialueella juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tulevien vuosien asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamisjärjestelmiin ja seurantatietoa kerätä ja arvioida jatkuvasti.

Tämä tarkoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden tavoitteiden kirjoittamista hyvinvointialueen strategioihin ja turvallisuusasioiden säännöllistä esittelyä hyvinvointialueen päättäville ja arvioiville toimielimille. Kriittistä on myös sisällyttää asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laatua varmistavat kriteerit ostopalvelu- ja ulkoistamissopimuksiin.

Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan, että palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laatu ovat riittävän tasoista.

Riskit kasvavat murroksissa. Hyvinvointialue ottaa vastuun soten järjestämisestä vuoden 2023 alussa, ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on osa järjestämisvastuuta. Uusi strategia ohjaa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin ja sen tavoitteiden toimeenpano kannattaa aloittaa heti. Päättäjillä on puntaroinnin, valintojen ja strategisen päätöksenteon paikka.

Hanna Toiviainen

FT (kansanterveys), YTM, ohjelmapäällikkö, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Sami Sneck

arviointiylihoitaja (PPSHP), TtT, sh, OYS-erityisvastuualueen potilasturvallisuuslähettiläs