Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ketä varten Kainuun hyvinvointialue on olemassa?

Takana on kohta kokonainen vuosi Kainuun hyvinvointialueen toimintaa ja voi sanoa, että kyyti on ollut ja tulee olemaan kylmää.

Kirjoitan ajatuksiani hyvinvointialueen työntekijänä, jonka yläpuolella on esihenkilöitä, päälliköitä ja johtajia aikamoinen määrä, ja mietin, mitä he kaikki tekevät ja ketä varten?

Hyvinvointialueen suunnittelu ja kokoaminen lähti liikkeelle johtajien valitsemisesta.

Vanhojen tilalle tuli uusia, mutta halutessaan vanhat johtajat saivat jatkaa hyvinvointialueella uusissa tehtävissä.

Räikeimpänä esimerkkinä Eija Tolonen, joka ei tullut valituksi hakemiinsa toimialuejohtajan virkoihin, vaan hänelle räätälöitiin oma virka: järjestämisjohtaja ja noin 10 000 euron kuukausipalkka.

Myös Maire Ahopelto on hyvinvointialueen palkkalistoilla, ei ole lähtenyt eikä siirtynyt Kainuun hyvinvointialueelta minnekään. Äkkiä ynnäiltynä organisaatio ei ole ainakaan pienentynyt, vaan päinvastoin ja rahaa palaa.

Samaan aikaan, kun hyvinvointialueen johtaja saa palkkaa reilut 14 000 euroa ja toimialuejohtajat kymppitonnin kuukausittain, he miettivät säästökohteita hyvinvointialueen sisältä.

Ja säästöjä tehdään, kun vanhusten hoitopaikkoja vähennetään ja kotiin hoidetaan väkisin, vaikka se ei olisi mielekästä eikä inhimillistä, saati asiakkaan oman tahdon mukaista. Sairaaloiden vuodepaikkojakin on vähennetty. Rahan lisäksi vedotaan pulaan työntekijöistä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on tarkoitettu apua ja tukea tarvitseville, lapsista vanhuksiin, mutta ajattelu ja tekeminen on kääntynyt päälaelleen.

Tällä hetkellä hyvinvointialueen organisaatio palvelee itseään, lähinnä johtajia, päälliköitä ja esihenkilöitä. Itsekkäästi pidetään saavutetuista eduista kiinni, niistä ei tingitä, mutta jonkun muun kyllä pitää tinkiä.

Kuka näiden heikoimmassa asemassa olevien puolia pitää, jos emme me, arvoisat päätöksentekijät ja sote-alan työntekijät? Tätä työtä ei voi eikä jaksa tehdä, jos toimintaympäristöä heikennetään ja kurjistetaan.

Ahneus ja itsekkyys johtavat tätä hyvinvointialuetta valitettavasti. Miten toiminta on niin näköalatonta, että ajatellaan ihmisten pärjäävän siitäkin huolimatta, kun kaikkea supistetaan ja supistetaan?

Ehdottaisin, että hyvinvointialueen johtaja sekä toimialuejohtajat osallistuvat tasapuolisesti säästötalkoisiin: palkkoja kohtuullistettaisiin ja samalla aidosti tarkasteltaisiin myös päälliköiden ja esihenkilöiden todellista määrää ja tarvetta.

Tällä tavalla saataisiin tuntuvia säästöjä ja säästöjä ei yksin haettaisi sieltä, mistä ne ”helpoin” on ottaa. Tämä tuntuisi potilaiden, asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta vähintäänkin reilulta.

Autoritäärinen johtaminen ja valtava organisaatiorakenne ei ole enää 2020-lukua, eihän?

Toivon, että vaaleilla valitut luottamushenkilöt rohkenevat tarttua esille nostamiini asioihin. Ei hoidon, hoivan ja avun tarve ole kadonnut yhtäkkiä mihinkään, eikä tule katoamaankaan.

Väestö ikääntyy ja kaikenikäisillä on oikeus inhimilliseen kohteluun myös Kainuun hyvinvointialueella. Valtion rahoitukseen ei kannata vedota, se on kaikille sama, mutta Kainuu voisi näyttää rohkeasti esimerkkiä kuuntelemalla työntekijöitä, pyrkimällä kaikessa kohtuullisuuteen ja välttämään ”minä ensin”-ajattelua.

Toivon, että palataan perustekemiseen ja jätetään hankkeet yms. vähemmälle. Tämä varmasti houkuttelisi myös työntekijöitä, kun tekeminen olisi yhdenvertaista ja toiset huomioonottavaa.

Toisen ihmisen kohtaaminen ei rahaa vaadi, mutta vaatii empaattista johtajuutta ja ymmärrystä.

Autoritäärinen johtaminen ja valtava organisaatiorakenne ei ole enää 2020-lukua, eihän?

Hyvinvointialueen työläinen

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimerkillä.