Mielipiteet

Lukijan mielipide: Olisiko meidän aika muuttaa ajattelutapaamme Afrikasta?

Afrikka tunnetaan voimakkaasta väestönkasvusta, paikallisista konflikteista, korruptiosta, nälänhädästä ja ilmastonmuutoksen haittojen vaikutuksista.

On kuitenkin syytä tarkastella manteretta erilaisesta kulmasta ja tuoda esille merkittävää kehitystä ja niiden vaikutuksia myös Suomen kannalta.

Ensin kurkistus maantietoa ja sitten historiaa.

Afrikka on mantereeltaan jaottunut Saharan aavikon pohjois- ja eteläpuoliseen alueeseen. Tämä luonnonmukainen este on rajoittanut ihmisten kulkua, kunnes merenkulku kasvoi ja kehittyi merkittävästi. Aavikoituminen on vaihdellut tuhansien vuosien saatossa.

Afrikkalaiseen historiaan on vaikuttanut merkittävästi arabivalloitukset ja islamin leviäminen, joka näkyy hyvin Pohjois- ja Itä-Afrikan osissa.

Eurooppalaiset toivat kristinuskon tutkimusmatkailun, siirtokuntien ja lopulta siirtomaa-aikojen kautta. Vaikutukset näkyvät Afrikan mantereen alueellisessa kehityksessä kielen, uskonnon ja hallinnon osalta.

Intia on myös vaikuttanut vuosisatoja alueeseen samoin. Osa Afrikan maista saavutti itsenäisyytensä siirtomaa-ajan jälkeen ja ovat suhteellisen nuoria kansakuntia.

Maiden rajat eivät ole jaottuneet etnisyyden mukaan, vaan ne mukautuivat silloisten siirtomaaisäntien vallan myötä. Kylmä sota vaikutti myös osaltaan alueiden poliittiseen ja ideologiseen kehitykseen.

Manner haluaa myös oppia virheistään, eikä totella muiden sanelemana, miten heidän tulee toimia tai odotella apua ongelmien ratkaisemiseksi.

Nykyiset konfliktit ovat näitä peruja tai sekoitusta siirtomaa-aikojen rajavetoja, uskonnollisia kiistoja, ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksia tai raaka-aineiden tuomien rikkauksien vuoksi.

Afrikan historia on yhtä monivaiheinen kuin minkä tahansa muun mantereen.

Nykyinen Afrikka alkaa nousta esille kulttuurisen identiteettimuutoksen vuoksi ja halustaan rakentaa omia polkuja kansalaisilleen.

Muun muassa kolonialismi ei ole aina syyllinen ongelmiin, vaan se tiedostetaan historiallisena tapahtumana.

Manner haluaa myös oppia virheistään, eikä totella muiden sanelemana, miten heidän tulee toimia tai odotella apua ongelmien ratkaisemiseksi.

Manner ei halua olla enää riippuvainen kehitysavusta uuden sukupolven johtajien myötä.

Afrikka on muuttunut ja muuttanut ajattelutapaansa.

Afrikan väkiluvun on ennustettu kasvavan 2,5 miljardiin ihmiseen 2050 lukuun mennessä. Tämä vaikuttaa merkittävästi perustarpeiden täyttämiseen mm. ruuan ja puhtaan juomaveden riittävään saamiseen.

Luonnonvaroiltaan manner on kuitenkin rikas ja siksi kiinnostava kohde suurvalloille.

Kauppasopimusten ja yritysten yhteistyön avulla manner voi rakentaa energiateollisuutensa ympäristöä säästävällä tavalla, puhdistaa juomavetensä, ruveta ruuan viejäksi, kouluttaa kansalaisensa ja huolehtia terveydestä.

Työkalut näihin on olemassa ja tulevaisuus näyttää lupaavalta mantereen osalta.

Euroopalle ja Suomelle tämä tarkoittaa miljardien mahdollisuuksia kaupan, teknologian, yhteistyön, koulutuksen, työn ja hyvinvoinnin osalta. Afrikka on muuttunut ja muuttanut ajattelutapaansa.

Olisiko meidän aika tehdä samoin ja kohdella sitä tasavertaisena kauppakumppanina ja oman kansakuntamme elinvoiman mahdollistajana?

Kirjoittaja on kajaanilainen kaupunginvaltuutettu (ps.).