Mielipiteet

Lukijan mielipide: Paikallisesti sopiminen ei olisi pienten työnantajienkaan etu

Petteri Orpon (kok.) ja Riikka Purran (ps.) johtama hallitus haluaa romuttaa työehtosopimusten (tes) yleissitovuuden.

Voimassa olevan määritelmän mukaan tes on yleissitova, kun kyseisen alan työnantajaliittoihin kuuluvien työnantajien palveluksessa on alalla olevasta työvoimasta vähintään noin puolet.

Hallitus haluaa lakiteitse laajentaa paikallista sopimista siten, että työnantajaliittoihin kuulumattomille työnantajille tulee samat paikallisen sopimisen oikeudet kuin on näihin liittoihin kuuluvillakin.

Pidemmällä aikavälillä on erittäin suuri vaara, että tästä syystä työnantajien järjestäytymisaste laskee entisestään.

Tämän seurauksena nykyisellä määritelmällä alan tes ei olisikaan enää yleissitova, vaan kaikki työehtoasiat palkoista ja muista korvauksista lähtien olisi sovittavissa paikallisesti.

Tämä antaisi varsinkin pienillä ja heikoimmin järjestäytyneillä aloilla mahdollisuuden laillisesti huonontaa työntekijöiden palkkoja ja muita sellaisia etuisuuksia, joita laki ei määrää.

Tällaisesta kehityksestä kärsisivät erityisesti naiset, nuoret ja ensimmäiseen työpaikkaansa tulevat.

Ei tällainen kaikesta paikallisesti sopiminen olisi pienten työnantajienkaan etu.

Heillä on muutakin tekemistä, kuin askarrella aiemmin yleissitovalla tes:lla määriteltyjen asioiden kimpussa.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että olen aikanaan tavannut sellaisiakin pientyönantajia, jotka ovat kertoneet maksavansa tes:ta parempia palkkoja.

He kertoivat säästävät siten työnjohtokuluissa.

Yleissitovan tes:n puuttuessa urakoista kilpaileminen palkkoja ja muita etuja alentamalla olisi laillisesti mahdollista.

Eduskunnan kyselytunnilla 7.3 työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi vapaasti muisteltuna mm. näin: "Ulkomaalaista työvoimaa ei voida tuoda maahamme 5 euron tuntipalkoille. Tämä ei ole mahdollista, koska työlupaehtoihin esimerkiksi SAK on vaatinut kuukausipalkaksi vähintään 1600:ta euroa."

Ministeri ei kertonut, ettei lähetetyille työntekijöille nytkään vaadita tuon säädöksen mukaista työntekoon oikeuttavaa maahantulo- ja työnteko-oikeuslupaa.

Täten yleissitovan tes:n puuttuessa urakoista kilpaileminen palkkoja ja muita etuja alentamalla olisi laillisesti mahdollista.

Se kilpailu olisi suomalaisille työnantajillekin vahingollista.

Työsuojelu- tai muita valvontaviranomaisia ei tulla koskaan palkkaamaan niin paljon, että viranomaisvalvonta olisi riittävää estämään väärinkäytökset.

Ruotsissa ei ole tes:n yleissitovuutta kuten meillä, koska siellä sitä ei tarvita.

Hallitus on ottanut tavoitteisiinsa muista Pohjoismaista vain työnantajille edullisia asioita. Asioita, jotka olisivat työntekijöille edullisia ei ole otettu hallitusohjelmaan.

Esimerkiksi Ruotsissa tes-kiistakysymyksissä tulkintaetuoikeus on työntekijöillä, meillä se on työnantajilla. Ruotsissa ei ole tes:n yleissitovuutta kuten meillä, koska siellä sitä ei tarvita.

Mediatietojen mukaan Ruotsissa työnantajista noin 90 % on kuuluu työnantajaliittoihin, joten ne ovat sitä kautta sidottu sopimusten noudattamiseen.

Lieneekö siinä yksi merkittävä syy Suomea vähaisempään lakkoiluun?

Eivät puoluetoimistot pysty, eivätkä edes yritä sanella ammattiliittojen päätöksiä.

Päästyään hallitukseen ainakin perussuomalaisten ministerien Riikka Purran ja Wille Rydmanin ylimielisyys palkansaajia kohtaan on kasvanut asenteeksi: me teemme mitä haluamme ja sillä siisti.

Tälläkin palstalla on ollut kirjoituksia, joissa väitetään hallituksen esitysten vastustamista johdettavan SDP:n puoluetoimistosta. Niitä esityksiä vastustetaan myös merkittävissä AKAVA:n kokoomusjohtoisissa ammattiliitoissa.

Joten olisi mielenkiintoista kuulla, miten demarit pystyvät johtamaan niitä liittoja.

Reilun 50 vuoden ay-kokemuksellani voin todeta, että ammattiliittojenkin puheenjohtajat ovat hyvin äkkiä entisiä puheenjohtajia, mikäli he eivät noudata työssään oman jäsenistönsä tahtoa ja liittonsa hallituksen päätöksiä.

Eivät puoluetoimistot pysty, eivätkä edes yritä sanella ammattiliittojen päätöksiä.

Hannu Kemppainen (sd.)

Kajaani