Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ruokohelpillä vihreän siirtymän Dubai-vaiheeseen

Pitkäkortinen ruokohelpi tunnettiin jo 1800-luvulla lujana latojen kattoheinänä.

1960-luvulla sitä koeviljeltiin rehuksi Perä-Pohjolan koeasemalla Rovaniemen Apuikassa. Rotevan ruokohelpin rehuarvo oli kuitenkin heikko. Karjatilat eivät helpiin syttyneet.

Ruokohelpin energiaviljelyä esitti 1989 Nesteen biokaasuinsinööri, Joensuun yliopistossakin 1990-luvulla luennoinut Olli Kuusinen. Hän oli tutustunut bioenergian tutkimuksiin Keski-Ruotsissa.

Kuusinen yhdisti heinäkasvilla sellun ja energian. Pellolta korjatusta ruokohelpistä keitetään tehtaassa ensin heinäsellua. Mitä jää keitossa kuidun yli, syötetään biokaasureaktoriin.

Uuden sukupolven ruokohelpin viljelyn käynnistimme 1990. Ruokohelpin kuidutukseen tehtiin tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.

Peltosellu kuitenkin tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eivät halunneet tuoda uudentyyppistä helpisellua kilpailijaksi markkinoille.

Seuraavaksi ruokohelpin viljelyyn ohjasi turveteollisuus. Polttoturvetta haluttiin jatkaa, ja ehkä lopulta korvatakin, viljellyn ruokohelpin murskeella.

Ruokohelpin energiaviljely yleistyi nopeasti 2000-luvun alussa. Vahvasti asiaa ajoi maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.).

Hän totesi lokakuussa 2005 eduskunnalle antamassaan maatalouspoliittisessa selonteossa, että ruokohelpin mahdollinen viljelyala maassamme on 170 000–200 000 hehtaaria.

Vuonna 2007 ruokohelpiä kasvoi jo 19 000 hehtaaria. Tämän jälkeen viljely alkoi laantua.

Polttoturpeeseen ja etenkään kivihiileen verrattuna ruokohelpin poltto-ominaisuudet eivät tyydyttäneet voimaloiden väkeä. 2020-luvulla meillä kasvaa ruokohelpiä enää parituhatta hehtaaria.

Ruokohelpin viljelyltä putosi kannattavuus. Puuttuiko meiltä kymmenkunta vuotta sitten vielä ilmastokamppailun tahtotila?

Nyt ruokohelpi on edennyt vihreän siirtymän ilmastonhoitokasviksi. Ruokohelpi jatkaa vihreänä kasvuaan loppusyksyyn. Sato korjataan paalaamalla vasta seuraavana keväänä, lumien lähdettyä.

Peltojen hiilidioksidin päästöt ovat suurimmillaan kasvukauden loppupuoliskolla, maaperän lämmittyä.

Päästöjen hillintään tarvitsemme kasvukauden loppuun asti vihreinä jatkavia, vasta keväällä korjattavia viljelyskasveja. Ilmastokeskustelussa on jo kolmikko: ruokohelpi, kuituhamppu ja energiapaju.

Ruokohelpi oli vihreässä siirtymässä parikymmentä vuotta aikaansa edellä. Turvetta pidettiin aluksi hitaasti uusiutuvana, mutta jatkuvasti käytettävänä polttoaineena. Nyt se halutaan korvata taatusti uusiutuvalla biomassalla.

Ruokohelpin murskeesta on kehitteillä myös kasvuturpeen korvaaja.

YK:n Dubain 2023 ilmastokokous (COP 28) paalutti tavoitteet. Kokous kehotti kaikkia maailman maita siirtymään pois fossiilisista polttoaineista. Päästöjä tulisi vähentää globaalisti 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Joko ruokohelpi on palaamassa takaisin? Etenkin Pohjois-Suomen maatiloilla on jo ruokohelpin energiaviljelyyn tarvittava kokemus. Turvepeltojen maatilamme voisivat aloittaa ruokohelpillä vihreän siirtymän Dubai-vaiheeseen jo ensi keväänä.

Kirjoittaja on kuusamolainen maatalous- ja metsätieteiden tohtori, metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa ja metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa.