Mielipiteet

Lukijan mielipide: Turvallisuudentunne on yhteinen ponnistus

Turvallisuus on tunne. Näinä epävakaina aikoina turvattomuuden tunne valtaa tilaa ja meihin myös vaikutetaan, jotta turvattomuus lisääntyisi.

Turvallisuudentunteesta huolehtiminen ja sen vahvistaminen yhteistoimin on turvallisuuspolitikan keskiössä.

Tarvitsemme kriiseissä sekä henkireikiä että toisiamme. Tunnemme olomme turvalliseksi, kun voimme luottaa muiden ihmisten, oman paikallisen yhteisön tukeen.

Tutkimuksien mukaan vahvimmin turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa oma lähipiiri arkipäivässä. Turvallisuuden tunne luodaan siis ensisijaisesti lähellä – kotona, kouluissa, työpaikoilla ja yhteisissä kokoontumissa.

Voimme jokainen itse vaikuttaa siihen, mitä ihmiset ympärillämme tuntevat ja miten heitä kohtelemme. Yhteisöllisyydessä on turvallisuuden tunteen perusta.

Me kutsumme ihmisiä yhteisiin ponnistuksiin, jotka kohottavat mieltä ja antavat iloa toisille. Ne ovat olleet aina suomalaisten vahvuus – ja ovat jatkossakin.

Meillä suomalaisilla on monia taitoja ja tahtoa, joilla luodaan yhteishenkeä, parannetaan maailmaa ja saadaan iloa arkeen.

Viime ajoilta innostava esimerkki on Joensuun Kiekko-Poikien talvitapahtuma, jossa tuhannet ihmiset kokoontuivat katsomaan jääkiekkoa paukkupakkasilla.

Suomen kesä puolestaan on täynnä erikokoisia tapahtumia, joissa käy ihan kaikenlaisia suomalaisia. Myös kirjastot toimivat yhteisinä olohuoneina ja ”henkisinä kuntosaleina”, joihin myös esimerkiksi maahanmuuttajatytöt kokevat olevansa tervetulleita.

Meillä suomalaisilla on monia taitoja ja tahtoa, joilla luodaan yhteishenkeä, parannetaan maailmaa ja saadaan iloa arkeen.

Kun menemme riittävän usein toistemme pariin, yhteisiin ponnistuksiin, huomaamme miten paljon hyvyyttä löytyy.

Käsityöharrastuksilla on Suomessa suursuosio: lähes puolet suomalaisista harrastaa säännöllisesti käsitöitä, nikkarointia ja rakentelua. Korona-ajan neuloosi eli hurahtaminen neulomisharrastukseen antoi monelle voimaa kestää poikkeusaika.

Joitakin vuosia sitten Suomessa järjestettiin maailman suurimmat pönttötalkoot luonnon hyväksi. Runsaan vuoden aikana saatiin ympäri Suomea linnuille 1,3 miljoona pönttöä.

On tärkeää, että jokainen saa mahdollisuuden löytää oman juttunsa, jonka avulla selviytyä vaikeuksista. Mukava tekeminen on yksi turvallisuuden tunteeseen vaikuttava tekijä.

Miten moni ihminen onkaan pyyteettömästi antanut osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Tiedot osaavista ja avuliaista suomalaisista ovat kertomus kestävästä kansasta.

Kun menemme riittävän usein toistemme pariin, yhteisiin ponnistuksiin, huomaamme miten paljon hyvyyttä löytyy. Huomaamme, ettemme ole yksin.

Kulttuuri ja urheilu antavat yhteisiä kokemuksia, joissa voimme itkeä ja nauraa samaa asiaa, huutaa samaa kannustushuutoa. Olla siis yhtä porukkaa.

Erityisesti itäisessä Suomessa on ymmärrettävästi paljon huolia, joita sosiaalisessa mediassa leviävä uhkakuvilla pelottelu ja suoranainen harhaanjohtaminen vain lisäävät.

Turvattomuuden sijasta on nyt aika puhua ja toimia turvallisuuden puolesta.

Vaikeudet eivät tule loppumaan, joten meidän on yhdessä niistä selviydyttävä.

Kulttuuri ja urheilu antavat yhteisiä kokemuksia, joissa voimme itkeä ja nauraa samaa asiaa, huutaa samaa kannustushuutoa. Olla siis yhtä porukkaa.

Ihmiset ovat kaikki erilaisia ja useimmiten myös eri mieltä monista asioista. Silti voimme haluta pitää toistemme puolta.

Se on helpompi muistaa, kun menemme toistemme pariin.

Rosa Meriläinen,

Kulta ry:n pääsihteeri,

ex-kansanedustaja (vihr.)

Jarno Limnell,

sotatieteiden tohtori

kansanedustaja (kok)