Mielipiteet

Lukijan mielipide: Tuulen viemää Puolangalla

Puolangan kunnan asukkaina huolemme on herännyt tuulivoiman vaikutuksista paikallisille asukkaille, mökkiläisille sekä alueen luonnolle.

Kuntaan on suunnitteilla useita tuulivoimapuisto hankkeita: Tulijokilan, Tervakankaan, Ahvenvaaran, Harmajapään, Vaarinkankaan, Ukonkankaan, Koirakankaan, Hirvivaara-Murtiovaaran, Pieni-Paljakan ja Hietavaaran hankkeet (Puolangan verkkosivut 20.2.24).

Kuntalaisten ja mökkiläisten mielipidettä tuulivoima asioihin liittyen on aliarvioitu. Tuulivoimaa vastustava adressi Puolangalla keräsi yli 400 nimeä, mutta huomioitiinko sitä millään tavalla?

Tässä yhteydessä on paikallaan valaista kaikkia tuulivoimapuistoihin liittyvistä faktoista. Markko ja Mäkelä ovat tehneet aiheesta opinnäytetyön Lapin ammattikorkeakoululle vuonna 2021, josta kyseiset faktat on poimittu.

Tuulivoimapuistojen rakentaminen alkaa maanrakennustöillä ja puuston kaatamisella. Tiestö, sähkönsiirtolinjat ja voimala-alueet tarvitsevat valtavasti tilaa. Tuulivoimaloilla on massiiviset perustukset ja noin 70 prosenttia perustuksista sijaitsee maan alla.

Perustus koostuu betonista ja teräksestä, joita tarvitaan valtavia määriä. Mitähän moiselle perustukselle mahdetaan tehdä, kun voimala tulee tiensä päähän?

Perustellusti tuulivoimapuistoja voitaneen kutsua puisto-nimityksen sijaan teollisuusalueiksi. Tällaiset teollisuusalueet pirstovat yhtenäisiä metsäaloja ja aiheuttavat luontokatoa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kansainvälisen koostejulkaisun mukaan monet lintu- ja nisäkäsryhmät väistävät tuulivoimaa (18.12.23). Haitallisia seurauksia voidaan todeta erityisesti harvinaisien ja uhanalaisten lajien kohdalla.

Kuulostaako kovin vihreältä ja ekologiselta se, että maaperään upotetaan betonia ja terästä valtavia määriä? Entäpä sitten ne kuuluista hiilinielut, joita joudutaan kaatamaan voimala-alueiden ja uusien siirtolinjojen tieltä?

Toisin sanoen Puolangan kuntaan on suunnitteilla useampi teollisuusalue keskelle luontoa. Ja eihän tämä tuulivoima mitään hiljaista voimaa ole. Meluvaikutuksen lisäksi voimaloihin liittyy mm. välkevaikutus.

Mahdolliset häiriöt liittyvät myös antenni-tv-vastaanottoon, radio- ja teleliikenteeseen ja erillisverkkojen toimintaan. Esimerkiksi Ukonkankaan YVA-ohjelman lausuntopyyntöjen yhteydessä Suomen Erillisverkot Oy:n Verkko-operaattoripalvelujen liiketoiminnalle kerrotaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia tiettyjen tuulivoimaloiden sijoittelulla alueelle (ympäristöhallinnon verkkosivut 25.7.22).

Jokainen voi varmaan mielessään ajatella, että mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kun viranomaisverkkoa käyttävät mm. palo- ja pelastustoimi sekä poliisi. Näin asukkaan näkökulmasta puntarissa painavat tuulivoima-alueiden aiheuttamat virkistys- ja metsästyskäytön heikennykset.

Lisäksi mietityttää alueen asuntojen ja metsätilojen arvon mahdollinen aleneminen. Kesäkuussa 2021 julkaistiin Kungliga tekniska högskolanin professorien Hans Westlundin ja Mats Wilhelmssonin vertaisarvioitu tutkimus The Socio-Economic Cost of Wind Turbines: A Swedish Case Study.

Tutkimus osoitti tuulivoimaloiden aiheuttavan kiinteistöjen arvon alenemista aina kahdeksan kilometrin etäisyydelle voimaloista.

Tuulivoimalat tulisi sijoitella sinne, missä on ennestään ihmisten aiheuttamaa toimintaa ja melua, ei erämaa-alueille.

Puolangan kuntaa mainostetaan upeasta luonnostaan. Tällä hetkellä tuo kuvaus menee hyvinkin nappiin, mutta entäpä tulevaisuudessa, kun joka kolkkaan nousee jopa maksimissaan 320 metriä korkeita tuulivoimaloita huoltoteineen ja siirtolinjoineen.

Asukkaina koemme kohtuuttomaksi, että ”naapuriin” suunnitellaan puolelle, jos toiselle teollisuusalueita. Varmasti asuisin kaupungissa lähellä teollisuusalueita, mikäli haluaisin sellaisen paikan asuinpaikakseni valita.

Kuitenkin olemme valinneet asuinpaikaksemme Puolangan, jonka luonto ja erämaamaisuus halutaan tuhota useilla tuulivoimahankkeilla.

Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia eläimistöön, kasvillisuuteen, ekologisiin yhteyksiin, maisemaan ja virkistyskäyttöön ei ole riittävän kattavasti selvitetty.

Sinänsä emme vastusta vihreää siirtymää tai tuulivoimaa, jos tuulivoima-alueiden sijoitteluun kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota ja alueiden yhteisvaikutukset huomioidaan.

Tuulivoimalat tulisi sijoitella sinne, missä on ennestään ihmisten aiheuttamaa toimintaa ja melua, ei erämaa-alueille. Päättäjillä on käsissään ratkaisun avaimet asioiden suhteen ja vielä on mahdollisuus muuttaa tuulen suuntaa.

Katja ja Juho Fingerroos

Puolanka