Mielipiteet

Lukijan mielipide: Urheilu on moniarvoistunut ja tasa-arvo on kohentunut, mutta onko siitä uutisoitu?

Päätoimittaja Päivi Bisi otti ansiokkaasti kantaa kolumnissaan (KS 13.4.) naisurheilun puolesta, joten se innosti minutkin esittämään kokemuksia urheiluelämämme tasa-arvoasioista, joskin suppeasti tässä yhteydessä.

Olen ollut urheiluelämässämme mukana lapsuusvuosistani alkaen aina myöhempään aikuisikään saakka ja perehtynyt sen varhaishistoriaan jo nuoruusvuosinani, joten minulle on tuttua kaikki se, mitä urheilun osalta on tapahtunut Suomessa ja kansainvälisesti. Esitän mielipiteeni lähinnä yleisurheilun näkökulmasta.

Tärkeää minulle on ollut se, että Kainuun Sanomat on julkaissut kainuulaisseurojen järjestämien kilpailujen tuloksia eri-ikäisten urheilijoiden osalta. Samalla on ollut mahdollisuus seurata urheilijoiden kehitystä ja seuratoiminnan aktiivisuutta maakunnassamme. Valitettavasti tältä osin lehti ei ole enää palvellut maakuntamme urheiluelämää entisaikojen malliin, vaan valtaosa uutisoinnista kohdistuu urheilutoimintaan, jossa viihteellisyys ja kaupallisuus ovat tärkeällä sijalla.

Tilanne oli erittäin hyvä aikana, jolloin entinen Kainuun Sanomien päätoimittaja kertoi urheiluväen seminaarissa, että ”hyppään urheilusivujen yli”. Tämä oli tuolloin hämmentävä kommentti, kun kainuulainen urheiluseuratoiminta oli kunnioitusta herättävän vahvaa laajalla rintamalla. Samaa tasoa oli myös maakuntalehtemme urheilutoimituksen työpanos kainuulaisen urheiluelämän uutisoinnissa.

Varusmiespalvelukseni alkoi prikaatissamme kesäkuussa 1962, josta alkaen olen lukenut Kainuun Sanomia ja toiminut vuodesta 1967 alkaen yleisurheilun osalta vapaaehtoisena avustajana ja tulostiedottajana.

Kesältä 1962 mieleeni on jäänyt pysyvästi Kainuun Sanomien uutisointi siitä, kun Puolangan Ryhdin Tauno Kähkönen ja Kajaanin Kipinän Heikki Pääkkönen kohensivat korkeushypyn piiriennätyslukemia sentillä. Entinen ennätys 188 oli nuoren Pääkkösen nimissä vuodelta 1960, jolloin hän edusti Sotkamon Jymyä. Olin juuri ennen Kajaaniin tuloani tehnyt silloisen ennätyksekseni 185, niin tuntui hienolta, että Kainuussa on samantasoisia kilpakumppaneita. Ja niitä löytyi runsaasti tulevina vuosina ja kävimme tiukkoja kilpailuja.

Erityisen ylpeä olen siitä kehityksestä, miten yleisurheilusta tuli jo 50 vuotta sitten kaikkien ikäluokkien urheilumuoto, jolla on maailmanlaajuisesti kattava mestaruuskilpailujärjestelmä nuorten, aikuisten, vammaisten ja veteraanien osalta. Mikä parasta, että molemmilla sukupuolilla on samat yleisurheilun harrastamis- ja kilpailumahdollisuudet kaikilla tasoilla. Tämä olisi mediankin tärkeää huomioida.

Yleisurheilusta on kehittynyt koko yhteiskuntamme kannalta yleishyödyllinen urheilumuoto, kun se mahdollistaa urheilullisen elämäntavan. Tämä puolestaan hyödyttää yhteiskuntaamme, kun urheilijat pitävät omatoimisesti huolta terveydestään ja hyvästä kunnostaan sekä tuottavat säästöjä sote-kulujen osalta.

Veteraaniyleisurheilun osalta on ollut mielenkiintoista havaita se, että reilun viimeisen vuosikymmenen aikana naiset ovat tulleet sen pariin nuorempien ikäluokkien osalta aktiivisemmin kuin miehet. Naisurheilu on kokonaisuudessaan saavuttanut miehiin verrattuna tasa-arvoisen aseman koko urheiluelämässämme.

Vuonna 2009 sain kokea tämän Suomen Veteraaniurheiluliiton puheenjohtajana, kun naisten jalkapallon EM-kilpailut valittiin vuoden urheilutapahtumaksi Suomessa, vaikka ehdolla oli myös Lahdessa järjestetyt veteraaniyleisurheilun MM-kisat, joihin osallistui yli 90 maasta 5000 urheilijaa, joista suomalaisia oli ennätyksellisesti 1542. Lisäksi kisajärjestelyt olivat huippuluokkaa ja Suomi saavutti ensimmäisen kerran mitalitilaston kärkipaikan kukistettuaan tiukassa kamppailussa Saksan, joka on ollut maailman johtava veteraaniyleisurheilumaa. Naisjalkapalloa arvostettiin hienosti jo 15 vuotta sitten, onnittelut palloilijoille!

Kunto Viiru

liikuntaneuvos

Kajaani