Ulkomaat

"Maailman rakkain paikka on Suomessa" – Ympäristöpuolueen johtoon pyrkivä Annika Hirvonen voi olla ensimmäinen suomenkielinen puoluejohtaja Ruotsissa

Ruotsinsuomalainen Annika Hirvonen pitää ympäristöpuolueen roolia tällä hetkellä suurempana kuin koskaan.

Ruotsi voi saada ensimmäisen suomenkielisen puoluejohtajan, mikäli Annika Hirvonen tulee valituksi ympäristöpuolueen johtoon.

Tällä viikolla puoluejohtajakisaan ilmoittautuneen Hirvosen juuret ovat eri puolilla Suomea. Hänen isänsä on syntynyt Heinävedellä Pohjois-Savossa ja kasvanut Nastolassa Lahden kupeessa. Äidin vanhemmat puolestaan tulivat Ruotsiin töihin 50-luvulla, ja ovat kotoisin Tampereelta ja Äkäslompolosta.

– Vietimme melkein kaikki lomat Suomessa, ja maailman rakkain paikka on siellä. Myös kieli on aina ollut todella tärkeä, hän sanoo.

Hirvosen isä puhui hänelle kotona suomea, jota Hirvonen myös puhuu omille lapsilleen.

– Ilman kieltä en olisi voinut pitää yhteyttä sukulaisiini. Yritän antaa kaksikielisyyden lahjan eteenpäin, hän sanoo.

Luontorakkaus syntyi mustikkametsässä

Hirvosen rakkaus luontoa kohtaan on peräisin Suomesta. Se syntyi isoäidin kanssa mustikkametsässä. Luonnon lisäksi tasa-arvokysymykset ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat Hirvoselle tärkeitä arvoja. Hän ymmärsi nopeasti, että puoluepolitiikka on paikka, jossa voi vaikuttaa. Hän jakaa ympäristöpuolueen arvot, ja siksi puoluevalinta oli hänelle luonnollinen.

– Minulla on vahva sosiaalinen oikeudentunto. Meillä on paljon hyvinvointia, mutta myös ihmisiä, jotka putoavat systeemin ulkopuolelle, joutuvat odottamaan pitkään hoitoa tai joilla on paljon haasteita. Haluan antaa äänen heille, joilla on vaikeaa.

31-vuotias Hirvonen on ollut kotikuntansa Sundbybergin politiikassa mukana 18-vuotiaasta lähtien. Valtiopäiväedustaja hänestä tuli ensimmäisen kerran vuonna 2014. Hirvonen on puolueensa valtiopäiväryhmän ryhmänjohtaja ja maahanmuuttovastaava.

Ympäristöpuolueen kannatus alamaissa

Sosiaalidemokraattien kanssa hallituksessa istuva ympäristöpuolue on alamaissa. Sen kannatus on jo pidempään ollut neljän prosentin alapuolella.

Neljä prosenttia on Ruotsissa kriittinen raja, sillä sen huonommalla vaalituloksella puolue ei saa valtiopäiville yhtään edustajaa.

– Meidän täytyy tuoda selkeämmin esiin arvomme ja se, mitä ajamme. On tärkeää, että äänitorvi saa ihmisiä sitoutumaan liikkeeseen.

Valtiopäivien lisäksi vuoden 2022 vaaleissa valitaan edustajat myös kunnan- ja maakäräjävaltuustoihin. Hirvosen mukaan menestys myös niissä on tärkeää, jotta puolue pystyy tekemään pitkäjänteistä politiikkaa. Hän sanoo, että ympäristöpuolueen rooli ruotsalaisessa politiikassa on nyt tärkeämpi kuin koskaan.

– Oikeistokonservatiivinen liike on vahvistunut, ja minusta ympäristöpuolueella on suuri rooli solidaarisemman Ruotsin rakentamisessa.

Kielikysymys on tärkeä

Luonnon ja tasa-arvon lisäksi kielikysymys on erityisen tärkeä Hirvoselle.

Ruotsilla on pitkä menneisyys meän- ja suomenkielisten syrjinnässä, mutta nyt laki on niiden puhujien puolella.

Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistökieltä, suomi, jiddish, romani, meänkieli ja saame. Erityisen vahvat oikeudet ovat suomella, meänkielellä ja saamella.

– On erityisen tärkeää, että kansallisten vähemmistöjen lapsille tarjotaan mahdollisuus opiskella omaa kieltään, jotta kielet pysyvät elossa, Hirvonen sanoo.

Kuntien tulee koululain mukaan pyrkiä järjestämään esikoulutoimintaa kokonaan tai suurelta osin suomeksi, meänkieleksi tai saameksi, jos kunnassa on sitä toivovia vanhempia. Koululla on velvollisuus järjestää äidinkielenopetusta kansallisissa vähemmistökielissä, jos yksikin oppilas haluaa saada opetusta ja saatavissa on sopiva opettaja.

– Suuressa osassa maata oikeus toteutuu esikouluissa, mutta kouluissa näin ei ole. Opettajia ei ole tarpeeksi, eivätkä he ole päteviä. Siksi on vaikeaa oppia kieltä niin hyvin, että sillä pärjäisi työelämässä, Hirvonen sanoo.

Puoluejohtaja valitaan alkuvuodesta

Ympäristöpuolueella on kaksi äänitorveksi kutsuttua puoluejohtajaa, joista toinen on aina mies ja toinen nainen. Naispuolisen puoluejohtajan paikka avautui, kun Isabella Lövin ilmoitti elokuun lopussa jättävänsä paikkansa.

Muut puoluejohtajakisaan ilmoittautuneet ovat toinen valtiopäiväryhmän puheenjohtaja Janine Alm Ericso n sekä Rebecka Le Moine .

Ympäristöpuolueen miespuolinen äänitorvi on Per Bolund .

Puolue valitsee uuden äänitorven alkuvuodesta pidettävässä puoluekokouksessa.