Koti-Kajaani

Meidän meiningit: Variskankaan Marttojen syksy alkoi sieninäyttelyllä

Valtakunnallisen sieniviikon päätteeksi Variskankaan Martat toteuttivat Hapero, höperö vai tavallinen tatti -sieninäyttelyn Lehtikankaan seurakuntakeskuksen pihalla maanantaina. Kouluttajana toimi Marja Niskanen, ruoka- ja yritysasiantuntija sekä Tuuli Mäkinen, ympäristöasiantuntija Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria.

Osallistujat saivat tuoda sieniä tunnistettavaksi. Asiantuntija Marja Niskanen pohtii Matti ja Vuokko Materon kanssa, että mikäs sieni se kasvaakaan omenapuun juurella.

Sieninäyttelyssä tutustuttiin vanhoihin tuttuihin ja perehdyttiin uusiin sieniin sekä varmisteltiin tuntomerkkejä. Sienestäjän kannattaa hankkia hyvät tiedot ruokasienistä ja oppia tunnistamaan ne. Sienitietouttaan oli päivittämässä runsas joukko asiasta kiinnostuneita, osa vasta-alkajia ja osa jo monet sieniretket käyneitä konkareita. Tiedot on hyvä päivittää säännöllisesti ja samalla voi oppia tunnistamaan ja käyttämään uusia sieniä ruoanvalmistuksessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sienet poimitaan kokonaisena ja irrotetaan maasta kiertämällä. Sienien tunnistaminen on helpompaa, kun sienen kaikki osat ovat nähtävillä. Tunnistaminen tehdään esimerkiksi sienen jalan, lakin, helttojen, pillien, piikkien ja tuoksun perusteella. Sienet kannattaa puhdistaa jo metsässä roskista ja samalla tarkastaa, että sieni on tuore ja siinä ei ole toukkien viotuksia.

Sienikausi alkaa keväällä korvasienien keräämisellä ja jatkuu aina myöhäiseen syksyyn, kun suppilovahverot nousevat runsaina kasvustoina. Siihen väliin mahtuu tattikausi, haperoiden kerääminen ja rouskuretket syksyisestä metsästä, kanttarelleja unohtamatta. Nyt tähän valikoimaan tuli runsaasti uusia tuttavuuksia.

Sienien kuivaaminen on mukavaa puuhaa. Sienet säilyvät kuivattuna useammankin vuoden vaikkapa lasipurkissa. Kanttarellit, herkkutatit ja suppilovahverot ovat maukkaita naposteltavia eivätkä sisällä rasvaa ja suolaa.

Tuoreet sienet sisältävät vettä 80-90% ja ovat näin kevyttä ja vähärasvaista ravintoa. Proteiinipitoisuus on korkea ja sienten kylläisyysarvo hyvä. Energiasisältö on 20-30 kcal/100g.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuitupitoisuus ja runsas vitamiini-, kivennäisaine- ja hivenainepitoisuus tekevät sienistä arvokasta ravintoa, jota kannattaa kerätä metsistä. Sienet ovatkin mitä parhainta lähiruokaa ja yhdistämällä sieniä ja syksyn kasviksia saadaan maittavia kasvisaterioita.

Tapahtumassa jaettiin hyviä sienireseptejä ja vinkkejä onnistuneisiin sieniretkiin.

Tuula Kärnä

Näyttelyssä käytiin läpi sienien kuvailu ja tuntomerkit, rakenne kerääminen ja käsittely.
Sienet poimitaan kokonaisena ja irrotetaan maasta kiertämällä. Sienien tunnistaminen on helpompaa, kun sienen kaikki osat ovat nähtävillä. Tunnistaminen tehdään esimerkiksi sienen jalan, lakin, helttojen, pillien, piikkien ja tuoksun perusteella.Sienet kannattaa puhdistaa jo metsässä roskista ja samalla tarkastaa, että sieni on tuore ja siinä ei ole toukkien viotuksia.
Osallistujat saivat tuoda sieniä tunnistettavaksi. Asiantuntija Marja Niskanen pohtii Matti ja Vuokko Materon kanssa, että mikäs sieni se kasvaakaan omenapuun juurella.
Sienien kuivaaminen on mukavaa puuhaa. Sienet säilyvät kuivattuna useammankin vuoden vaikkapa lasipurkissa. Kanttarellit, herkkutatit ja suppilovahverot ovat maukkaita naposteltavia eivätkä sisällä rasvaa ja suolaa.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä