Kulttuuri

Oletko Metsolat-tietäjä? Vastaa visaan ja lue, miksi Elisa Korhonen katsoo sarjaa yhä uudelleen

Metsolat-tv-sarja on Kajaanista kotoisin olevan Elisa Korhosen ikisuosikki. Sarjan suosio pitää pintansa eri-ikäisten katsojien keskuudessa vielä 30 vuoden jälkeenkin. Testaa tietämyksesi klassikkosarjasta jutun lopusta löytyvässä tietovisassa!

Kajaanista kotoisin olevan Elisa Korhosen lapsuudessa Metsolat-tv-sarjaa katsoi yhdessä koko perhe. Metsoloiden maailma tuntui tutulta: Korhosen ukki oli lähtöisin Karjalasta, samoin kuin Metsoloiden Antti. Korhosen isän siskoja on puolestaan muuttanut Ruotsiin, aivan kuten Metsoloiden Heikki. Lapsena Korhonen odotti Ruotsin-serkkujen jokakesäisiä vierailuja yhtä suurella jännityksellä kuin sarjassa tehdään.

Sarjassa seurataan kainuulaisen pienviljelijäperheen elämää kolmessa sukupolvessa ja suomalaisen yhteiskunnan muuttumista nousukauden huipulta syvimpään lama-aikaan vuosina 1987–1994. Muistojen joulu -erikoisjaksossa vietetään joulua vuonna 1996.

Korhosen mukaan sarja on jopa niin realistinen ja samaistuttava lama-Suomen ja kainuulaisuuden kuvauksessaan, että lapsen mielessä fiktio ja fakta menivät välillä sekaisin. Korhosen äiti on kotoisin Paltamosta, missä rakennettiin 1990-luvulla laskettelukeskusta Kivesvaaraan.

– Ajattelin, että nuo on varmaan ne Urjan rinteet, Korhonen nauraa.

Korhonen ei ole ainoa, jolla fakta ja fiktio ovat menneet Metsoloiden kanssa iloisesti sekaisin. Viime keväänä Korhonen pääsi kahvittelemaan Metsoloiden Eevan eli näyttelijä-muusikko Katriina Honkasen kanssa. Honkanen kertoi Korhoselle, että ihmiset sekoittivat hänet pitkän aikaa täysin roolihenkilö Eevan kanssa ja luulivat, että hän on oikeasti lääkäri.

Honkanen ohjasi keväällä Rovaniemen Teatteriin Kirka-musikaalin, jossa Korhosen ystävä oli koreografina. Ystävä kertoi Honkaselle, että Korhonen on kova Metsolat-fani. Korhonen asuu tällä hetkellä Rovaniemellä, missä hän opiskelee graafista suunnittelua Lapin yliopistossa.

Sarja on niin realistinen eikä yhtään ylinäytelty, kuten monet sarjat nykyään on, Korhonen miettii. Ehkä se selittää sarjan sekoittumista todellisuuteen.

Metsoloiden suursuosion syitä ja katsojakokemuksia opinnäytetyössään selvittänyt Anna Kääntä toteaa niin ikään, että sarja on uskottava, koska Metsoloiden maailma on tavallinen, tunnistettava, samaistuttava, lämmin ja elämänmakuinen. Sarjan monipuolisessa kerronnassa on mukana eri-ikäisiä hahmoja, joten se tarjoaa samaistumispintaa kaikenikäisille katsojille.

Sarjan todentuntuisuutta ja suosiota auttoi Käännän mukaan myös muun muassa se, etteivät näyttelijät olleet tv-yleisölle entuudestaan tuttuja: he tulivat tunnetuiksi nimenomaan Metsoloina.

Sarjan fanit muodostavat maanlaajuisen yhteisön ja heistä koostuva yli 8000 jäsenen faniryhmä Facebookissa on päivittäin aktiivinen.

Carl Mestertonin ohjaamaa ja osin käsikirjoittamaa sarjaa on tehty kaikkiaan 41 jaksoa. Niistä jokainen jakso keräsi yli miljoonan katsojan TV-yleisön vuosina 1993–1996. Sarja kerää edelleen katsojia Yle Areenassa, missä se on ollut toivottuna sarjana nähtävillä yhtäjaksoisesti keväästä 2020 lähtien.

Esimerkiksi tänä vuonna viikolla 48 sarjan jaksoja katsottiin yhteensä noin 60 000 tunnin verran. Ylestä kerrotaan, että sarjan yleisössä on runsaasti 35–40-vuotiaita, jotka ovat olleet lapsia silloin kun sarja on esitetty ensimmäisen kerran TV:ssä, aivan kuten vuonna 1985 syntynyt Korhonen.

Helsingissä aiemmin pitkään asunut Korhonen tietää eri puolelta Suomea paljon ihmisiä, jotka ovat katsoneet Metsoloita. Kainuusta kotoisin olevien tuttujen suhtautuminen sarjaan on kuitenkin aivan erityinen.

– Se kainuulainen mentaliteetti! Paikallisten ystävien kanssa on usein naurettu, että on niin kainuulaista juoda iltakahvit. Ja se tietty pessimistisyys, mutta silti ihmiset on tosi yritteliäitä.

Yrittelijäisyydestä oiva esimerkki on alkoholismin kanssa kamppaileva entinen olympiahiihtäjä Erkki Metsola, joka suuntaa tarmonsa korkealle asetettujen tavoitteidensa saavuttamiseen. Korhonen muistelee, miten omaan laskettelukeskukseen tähtäävä Erkki onnistuu keplottelemaan sarjan pahikselta Kari Kaukovaaralta maata Urjanvaaralta. Kaikki ihmettelevät, onko Erkki aivan järjissään, kun haluaa arvottomana pidetyn maan itselleen. Mutta Erkki pitää suunnitelmansa visusti omana tietonaan.

– Se on loistava. Erkki hiihtelee vaan siellä vaaran päällä ja haaveilee.

Korhoselle sarjan samaistuttavin hahmo on Risto Metsola, perheen taiteilijasielu, joka työskentelee mainostoimistossa ja maalaa tauluja. Sarjan edetessä Risto muuttaa Tampereelta takaisin Kainuuseen, kuvitteellisella Hoikan kylällä sijaitsevalle kotitilalleen Leppävaaraan.

– Itsekin haaveilen paluumuutosta Kainuuseen. Olisihan se ihana sellainen Leppävaaran tila tai ylipäätään vanha talo. Ehkä jos saisi jonkun työn, jota voisi tehdä etänä, voisi muuttaa maalle.

Kun Korhonen työskenteli aiemmin mainostoimistossa viestintäkonsulttina, nyt jo edesmennyt ukki kysyi, tekeekö hän töissä messuosastoja. Metsoloiden Risto nimittäin tekee niitä sarjassa. Ja oli niitä tosiaan tehnyt myös Korhonen, vaikka työ piti sisällään paljon muutakin.

Metsolat on Korhoselle ennen kaikkea turvasarja, josta tulee hyvä mieli. Hän on katsonut sarjan kokonaisuudessaan läpi arviolta kolme kertaa. Kotona Kajaanissa käydessään hänellä on tapana katsoa äitinsä ja siskonsa kanssa vanhempia kotimaisia sarjoja, joista Metsolat kuuluu vakavasti otettaviin. 2000-luvulla tehdyt sarjat ovat Korhosen mukaan enimmäkseen ”hupisarjoja”.

Kääntä toteaa opinnäytetyössään, että muissa kotimaisissa maalaissarjoissa maalla asuvat ihmiset kuvataan yksinkertaisina, hassunhauskoina ja jopa tyhminä. Metsolat on tässä poikkeus, mitä Kääntä pitää yhtenä mahdollisena syynä suurelle suosiolle. Metsoloissa komediallinen puoli ei synny kenenkään pilkkaamisesta, vaan arkisista tilanteista kahvipöydässä tai vanhan pariskunnan kinastelusta.

Korhonen rakastaa Metsoloiden maalaismaisemaa ja ysäriestetiikkaa, kuten vaatteita. Yksi sarjan herkullisista hahmoista on hienosteleva pankinjohtajan vaimo Jaana Järvenheimo, toinen Metsoloiden sisaruskatraan tytöistä, joka on aina viimeisen päälle tällingissä ja haaveilee hienoista juhlista.

Metsolat-sarja on arkirealismia, jossa päähenkilöiden kautta käsitellään isoja teemoja työttömyydestä mielenterveysongelmiin ja vammautumiseen. Korhosen mieleen ovat jääneet kirkkaasti sarjan dramaattiset tapahtumat. Hiljattain hän joutui jättämään kesken jakson, jossa raskaana oleva Helena kiipeää Kaukovaaran vintille hakemaan kehtoa ja putoaa.

– Sehän oli ihan hirveä. Se menee niin tunteisiin, koska se on niin realistinen.

Kun Korhosen äiti luki taannoin Kainuun Sanomista jutun esityksestä, joka tuo Kainuussa jälleen yhteen Metsoloiden suosikkiparin Helenan ja Erkin eli Anu Hälvän ja Kari Hakalan, välitti hän tiedon heti tyttärelleen.

Korhosen perheen jouluperinteeseen on useana vuonna kuulunut Metsoloiden joulujakso. Tänä vuonna Metsolat – muistojen joulu esitetään jälleen jouluaattona TV1:ssä. Jakso on katsottavissa myös Yle Areenassa muiden jaksojen tapaan.

Jutun lähteenä on Elisa Korhosen haastattelun lisäksi käytetty Anna Käännän opinnäytetyötä ”Metsolat-sarjan katsojakokemukset – Selityksiä sarjan suursuosiolle” (Tampereen ammattikorkeakoulu, media-alan tutkinto-ohjelma, maaliskuu 2022) sekä Ylestä saatuja tietoja.

Metsolat-tietovisa

1. Kuka arvovieras kävi Urjan rinteen avajaisissa?

a) maaherra b) presidentti c) kauppa- ja teollisuusministeri

2. Mistä tehtiin Urjan rinteet Oy:lle toimisto?

a) Maria Leppävaaran kotimökistä b) Leppävaaran tilan navetasta c) Jaanan ja Jaakon huvilasta

3. Kenen juhannushäitä juhlittiin Leppävaaran tilalla?

a) Erkin ja Helenan b) Stigin ja Eevan c) Jaakon ja Jaanan

4. Kenen kanssa Liisalla oli syrjähyppy?

a) Turon b) Timpen c) Jarpin

5. Missä Antin synnyinkunta oli?

a) Terijoella b) Sakkolassa c) Valkjärvellä

6. Kuka ei olisi halunnut juhlia pyöreitä vuosiaan?

a) Antti b) Annikki c) Erkki

7. Mistä Jaakkoa syytettiin?

a) lahjonnan vastaanotosta b) sisäpiirikaupoista c) lievästä petoksesta

8. Metsolat sijoittuu Kainuuseen, mutta missä se kuvattiin suurimmaksi osin?

a) Satakunnassa b) Lapissa c) Pirkanmaalla

Tekijä: Anssi Tapio

Oikeat vastaukset löytyvät kuvien jälkeen jutun lopusta.

Oikeat vastaukset: ABBABAAC