Koti-Kajaani

Mielipide: Tuuleeko vaiko eikö tuule?

Kaunis, koskematon luonto. Upeat vesistöt. Runsas eläinkanta ja onnelliset ihmiset. Tästä on Kainuu tehty. Toistaiseksi.

Ilmatar Paltamo Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Paltamon Takiankankaalle 31 kpl ja Hukkalansaloon 21–22 kpl. Hankealueille suunnitellaan enintään 52 tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus olisi 350 metriä ja yksikköteho 6–10 MW. 8122 hehtaaria.

Eikä tässä kaikki. Paltamoon sekä lähialueille on suunnitteilla muitakin tuulivoimapuistoja. Yhteensä 86 kpl myllyjä suoja-alueineen sekä teineen. Aika paljon saa Kainuun luonto niiata pois kehityksen tieltä, josta on vihreys kaukana.

Eihän siinä jos tuulimyllyistä tykkää. Kivasti Paltamon molemmin puolin tuulimyllyjen ristitulessa istuskellessa voi kaffetta keitellä tuvassa. Ikkunasta kajastaa kaunis,vaaran päälle pykätty jättimylly huminoineen, valoineen ja välkkeineen. Saattaahan se hieman ärsyttää, kun mylly vaihtelee varjonsa paikkaa tasaisen sekunnin välein, mutta kyllä päättäjät ison firman puikoissa etelässä tietävät, että kainuulaiset ovat sitkeätä kansaa.

Mukavasti näitä kyllä mainostetaan, "Ilmatar Paltamo Oy, kotipaikka Paltamo". Tämähän kuuluu suureen konserniin, jolla on jo toiminnassa 73 kpl pienempiä myllyjä. Rakenteilla 3 puistoa joissa yht. 50 myllyä ja suunnitteluvaiheessa 319 myllyä. Kylläpä on pikkuinen putiikki.

Ei muuta kuin koskematon luonto, komeat vaarat ja kauniit rannat päreiksi, että saadaan sähköä vain tuulisina päivinä. "Pakkaa, metsän elukka, laukkusi ja kipitä alta pois."

Onko se kainuulaisten velvollisuus tuhota elinympäristönsä, että etelän miehet saisi sähköä Tesloihinsa tai että yhtiöt voivat myydä tuulesta temmatun sähkönsä ulkomaille?

Monesti olen kuullut kuinka helppoa rahaa puistot tuovat kunnalle. Työntekijöitä muuttaa paikalle alta aikayksikön ja kunnan talous kukoistaa. Liekköhän tähän laskettu, että mylly arvostetaan verotuksessa vain 75% saakka, josta vähennetään arvon alenema 2,5% vuosittain? Myllyn tultua käyttöikänsä päähän yhtiö velvoitetaan purkamaan rottelonsa, mutta perustukset jäävät maahan. Ne eivät mitään pieniä perustuksia olekaan eikä alueen ennallistaminen ole halpaa hommaa. Siinä sitä on kunnalla ja maanomistajalla miettimistä ja rahanreikää. Ei niitä perustuksia voi metsäänkään jättää, sillä kyllähän siellä betonit murenee, rauta ruostuu ja pohjavesi nielee saastan. Ikävä olisi kaivosta ruskeata vettä nostella. Paitsi jos tykkää kahvin värisestä vedestä pienellä sivumaulla.

Lisäksi olen kuullut, että olisi mukava ajella uusilla, hyvillä teillä. Se on kyllä totta. Iskarit säästyy. Mutta liekkö tuolla teillä ajelijoita kun porukka kyllästyy myllyjen ääniin ja 24/7 päällä oleviin valoihin? Se on ikävä yksinään körötellä autiota metsätietä, kun naapuritkin myyvät mökkinsä alihintaan kyllästyttyään asumaan teollisuusalueen maisemassa. Talvisin saattaa jääkalikka kalahtaa tuvan ikkunasta maatilan muorin soppakulhoon, kun myllyt viskovat jäitä lavoistaan. Mutta mikäpä siinä, jos espoolainen sijoittaja saa rahansa maanvuokrasta.

Myllyjen vaikutukset terveyteen ja eläinkantaan sekä itse ilmastoon on jätetty Suomessa tutkimatta perinpohjaisesti. Ulkomailta näitä tutkimuksia löytyy jo. Lukekaa, tutkikaa, olkaa kiinnostuneita sekä kriittisiä, miten Kainuun rikkauksia kohdellaan. Itse näen myllyissä enemmän haittaa kuin hyötyä ja siksi kirjoitin adressin vastustamaan hanketta. Tämä löytyy adressit.com -verkkosivustolta (Paltamon tuulivoimahankkeet - 52 tuulivoimalaa liikaa).

Mervi Wikman