Talous

Mitä, jos Nord Stream 2 -kaasuputki ei toteutuisi? Näin riippuvaisia Suomi ja EU ovat Venäjän tuomasta energiasta

Suomi ja Eurooppa ovat riippuvaisia energiatuonnista Venäjältä. Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen kuoppaaminen ei kuitenkaan olisi Suomelle merkittävä isku.

Venäjältä Saksaan kulkeva valmisteilla oleva kaasuputki Nord Stream 2 nousi poliittisen keskustelun kohteeksi sen jälkeen, kun saksalaiset laboratoriotutkimukset toissa viikolla vahvistivat venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tulleen myrkytetyksi Novitshok-hermomyrkyllä.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas kommentoi sunnuntaina 6. syyskuuta, että ellei Venäjä anna selvitystä siitä, mitä Navalnyille tapahtui, Saksan on keskusteltava sanktioista liittolaistensa kanssa.

– Toivon (...) etteivät venäläiset pakota meitä muuttamaan kantaamme Nord Streamin suhteen, Maas sanoi Bild am Sonntag -lehden mukaan.

Myös liittokansleri Angela Merkel sanoi viime viikolla, ettei mitään vaihtoehtoja pidä sulkea pois, kun pohditaan mahdollisia sanktioita.

Mitä Nord Stream 2:n kuoppaaminen Euroopan ja Suomen kannalta tarkoittaisi?

Suomi ja EU ovat riippuvaisia Venäjän energiasta

Euroopan Unioni on riippuvainen energiatuonnista Venäjältä. Eurostatin tilastojen mukaan noin 47 prosenttia ulkomailta tuodusta maakaasusta tuli joko välillisesti tai suoraan Venäjältä vuonna 2018. Lisäksi raakaöljystä noin 30 prosenttia sekä kivihiilestä noin 42 prosenttia tuodaan Venäjältä.

Mikään yksittäinen tuottajamaa ei yllä samoihin tuontimääriin Venäjän kanssa. Esimerkiksi kivihiiltä toiseksi eniten EU:n alueelle tuo Yhdysvallat (19 prosenttia) ja raakaöljyä Irak (9 prosenttia).

Tämä on merkittävää, sillä EU:n alueella noin 70 prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. EU:n energiariippuvuus ulkomaisesta tuonnista oli 58 prosenttia vuonna 2018.

Suomen energiatuonnista 67 prosenttia oli peräisin Venäjältä vuonna 2019, Tullin tilastosta selviää.

Esimerkiksi Suomen raakaöljyn tuonnista arvon mukaan laskettuna Venäjän osuus oli 80 prosenttia alkuvuonna 2018. Öljy on Suomessa toiseksi merkittävin energianlähde puupolttoaineen jälkeen.

– Olemmehan me hyvin riippuvaisia Venäjästä, energiatalouteen perehtynyt kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta sanoo.

Esimerkiksi suuri osa Nesteen ostamasta raakaöljystä tulee Venäjältä.

Toisaalta myös Venäjä on riippuvainen energiaviennistä.

Maakaasu edelleen tärkeä energianlähde Euroopassa

Vaikka maakaasun käyttö vähenee, sillä on erityisesti Keski-Euroopassa edelleen merkittävä rooli kotitalouksien lämmittämisessä. Maakaasun osuus EU:n energiantuotannosta oli 22 prosenttia vuonna 2018.

Euroopan omat maakaasuvarannot ovat hupenemassa. Nord Stream 2 korvaisi tätä kaasua, Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen arvioi.

Vakkilaisen mukaan kaasuputkihankkeen kaatuminen olisi ongelma pääosin Saksalle.

– Saksa, Hollanti Belgia ovat saaneet ison osan kaasustaan Pohjanmerestä, Vakkilainen sanoo.

– Jos hanke kaatuisi, Saksan suunnitelmat maakaasun ostamisesta yli käyttötarpeidensa ja sen myymisestä muualle Eurooppaan vaikeutuisi.

Kaasuputken kuoppaaminen ei aiheuttaisi Vakkilaisen mukaan äkillistä ongelmaa EU:ssa. Hän sanoo, että maakaasua on jo nyt saatavilla EU:n tarpeisiin.

Maakaasu nähdään myös yhtenä siirtymävaiheen vaihtoehtona ennen hiilineutraalia energiataloutta. Sen metaanipäästöt ovat samaa luokkaa kivihiilen kanssa, mutta se tuottaa Piekkolan mukaan noin kolme kertaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä silloin, kun sitä voidaan käyttää yhtä aikaa lämmöntuotannossa.

– Maakaasuverkostoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää valmistamalla synteettistä kaasua esimerkiksi vetyenergialla, jolloin voidaan päästä hiilineutraaliin energiankulutukseen. Nord Stream lisää näin vakautta energiamarkkinoilla, jota tarvitaan siirtymässä kohti hiilipäästötöntä energiankulutusta, Piekkola sanoo.

Suomessa käytetään vain vähän maakaasua

Maakaasun osalta Suomi ei ole haavoittuvaisimmassa asemassa. Maakaasun osuus kaikesta energiankäytöstä on vain 6–8 prosenttia. Suurin osa tästä menee teollisuuden käyttöön.

Vakkilainen arvioi, että maakaasukaupan lopettaminen Venäjän kanssa näkyisi energiahintojen nousuna.

– Suomelle maakaasun loppuminen olisi teollisuudelle merkittävä asia.

Tutkijat arvioivat, että pahimmassa tapauksessa maakaasun saannin katketessa se saataisiin korvattua Suomessa melko pitkälti öljyllä.

Suomessa Nord Stream 2 -hankkeen kaatuminen näkyisi lähinnä energiayhtiö Fortumin tappioina, Vakkilainen arvioi. Kaasuputken rahoittajiin kuuluu muun muassa saksalainen Uniper, jonka suurin omistaja on valtion enemmistöomisteinen Fortum.

Suomen energiaturvallisuutta maakaasun suhteen lisää vuoden alussa Suomen ja Viron välille valmistunut Balticconnector -kaasuputki. Suomi saa putken kautta noin kolmanneksen maakaasustaan.

Siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoi kesäkuussa Lännen Medialle , että maakaasu tulee putkeen useasta lähteestä. Yksi näistä lähteistä on Venäjä.

Suomen maakaasuriippumattomuutta Venäjästä lisää LNG, nestemäinen maakaasu. LNG-markkinat ovat globaalit.

LNG voidaan höyrystää terminaalissa kaasuksi, minkä jälkeen se kulkee Balticconnectorin kautta Suomeen. Lähin LNG-terminaali on tällä hetkellä Liettuan Klapeidassa. Sipilän tietojen mukaan valtaosa Klapeidan terminaaliin tulleesta LNG:stä on peräisin Norjasta.

Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Balticconnectorista tuotavat kaasut voisivat olla markkinan näkökulmasta biokaasua, nesteytettyä maakaasua tai synteettisiä kaasuja.