Kotimaa

Näkökulma: Kipeitä asioita siirrettiin ensi kevään kehysriiheen – viisikosta kukaan ei halua nyt keikuttaa venettä

Sanna Marinin viiden puolueen hallitus selätti budjettikiistansa. Hallitus hoitaa koronamenojen kasvua, kuntien tukalaa tilannetta ja järjestöjen ahdinkoa ottamalla lisää velkaa. Työllisyystoimia ratkovat työmarkkinajärjestöt, koska asiat ovat poliittisesti tulikuumia. Kipukohtia siirrettiin keväälle, kirjoittaa talouden ja politiikan toimittaja Kirsi Turkki.

Hallituksen syksyn koetinkivi, budjettineuvottelut päättyivät keskiviikkona yhteisymmärrykseen. Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut. Viisikosta kenelläkään ei juuri nyt ole halua natisuttaa hallituksen liitoksia. Uutta neuvotteluissa oli se, että budjetti kasattiin viisikon kesken, ei koko hallituksen neuvotteluissa.

Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on 62,4 miljardia euroa. Budjetti on noin 11 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on kuitenkin pienempi kuin tänä vuonna, jolloin velkaa otetaan lähes 20 miljardia euroa. Alijäämä nousi vajaat neljä miljardia euroa valtiovarainministeriön seitsemän miljardin euron pohjaehdotuksesta.

Rahaministeriö oli tehnyt ehdotuksensa epärealistiselle pohjalle. Koronatestaukset ja varautuminen rokotteeseen on hoidettava. Kuntiakaan ei voi jättää pulaa, eikä yleishyödyllisiä toimijoita kuristaa hengiltä juuri silloin, kun niitä yhteiskunnassa eniten tarvitaan.

Kunnat saavat 1,45 miljardin euron pelastuspaketin, yleishyödyllisille toimijoille korvataan rahapelituottoihin tullut 347 miljoonan euron lovi ja koronatestaukseen varataan 1,5 miljardia euroa.

Osa ekonomisteja kauhistelee lisävelanottoa, osa taas hyväksyy sen ja vetoaa miinuskorkoihin. Tärkeintä on se, että maan tavaksi ei tule hoitaa ongelmia pois lisäämällä velanottoa, vaan velkasuhde on saatava laskuun. Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin myöntää sopeuttamistoimien tarpeen sitten, kun niiden aika on.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti listan julkisen talouden kestävyyttä vahvistavia toimia. Digitalisaatio,tilajärjestelyt ja sote-ratkaisun kustannuksia hillitsevä vaikutus on mainittu aiemminkin, mutta vaikutuksista ei juuri ole havaintoja.

Eläkeputkeen kajoaminen näkynee gallupeissa

Työllisyystoimiin kohdistui budjettineuvotteluissa suuria odotuksia. Hallitus pystyy nyt valtiovarainministeriön laskelmiin perustuen osoittamaan, että sillä on näkymä yli 30 000 uudesta työpaikasta. Lisäksi tavoitetta on nostettu 80 0000 uuteen työpaikkaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteen nostoa on vaadittu oppositiosta.

Eläkeikää lähestyvien työllisyystoimista hallitus ei tehnyt ratkaisuja, vaan sysäsi paketin työmarkkinajärjestöille. Erityisesti vasemmistoliitolle on helpompaa niellä poliittisesti tulikuuma eläkeputken lyhentäminen tai poistaminen järjestöjen esityksenä kuin hallituksen riihessä tekemänä päätöksenä.

Ratkaisun kanssa kipuilee myös sdp, jonka kannattajakunnassa on ikääntyneitä teollisuuden työntekijöitä. Seuraavissa puoluegallupeissa nähtäneen vasemmistoliitosta ja sdp:stä siirtymää perussuomalaisiin, joka ei poistaisi eläkeputkea.

Työmarkkinajärjestöt ovat käsittäneet jo, että eläkeputkeen kosketaan nyt. Kysymys on nyt siitä, millaisista reunaehdoista järjestöt pääsevät yhteisymmärrykseen, jos pääsevät. Jos eivät pääse, niin hallitus tekee ratkaisut. Keskusteluja on käyty muun muassa ikääntyneiden sivukulujen poistosta, osa-aikatyön lisäämisestä ja irtisanomisjärjestyksestä.

Paikallisen sopimisen lisäämisestä sopiminen on yhtä vaikeaa kuin aikaisemminkin Sitä ei saanut eteenpäin porvarihallituskaan. Nyt jälleen paikallista sopimista pohditaan ties kuinka monetta kertaa työryhmässä ensi kevääseen asti.

Työttömien uudet työnhakuvelvoitteet ovat nyt nimeltään Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli. Mallista tuskin suurta metakkaa nousee, vaikka esitys on samankaltainen kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimalli kakkonen. Ero on se, että työvoimapalveluihin saadaan 70 miljoonaa euroa rahoitusta. Työttömien palveluihin tulee lisää noin tuhat ihmistä. Lisäresurssit lieventävät vasemmistoliiton tuskaa aktiivimalli kakkosta lähellä olevasta ratkaisusta.

Saarikko: "Työllisyyden matka vasta alussa"

Hallituksen työllisyystoimet esitteli keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko . Keskustalle on tärkeää esiintyä hallituksessa talouden takuumiehenä, eikä vain turveratkaisun jarruttajana. Kuntapakettia keskustan uuden puheenjohtajan on myös helppo markkinoida maakuntien keskustalaisille.

– Työllisyyden suhteen matka on vasta alussa, Saarikko sanoi.

Vaikeuksia voi ennakoida ensi kevään puoliväliriiheen, kuntavaalien edelle. Silloin pitäisi päättää seuraava osa hallituksen työllisyystoimista. Puoliväliriiheen valmistellaan muun muassa työttömyysturvaan liittyvät muutokset.

Yleishyödylliset toimijat voivat huokaista helpotuksesta hetken, veikkausvoittovarat kompensoidaan täysimääräisesti ensi vuonna. Saarikko kuitenkin sanoi suoraan, että täysimääräinen kompensaatio ei jatku vuonna 2022.

Korjattu 16.9.2020 kello 22.33 budjetin alijäämän suuruus 12 miljardista eurosta 11 miljardiin euroon.