Kotimaa

Odotettu avauspotku presidentinvaaleihin – Olli Rehn hakee voittoa laukomalla keskelle: ”Vastakkainasettelun vastapainoksi haluan olla yhdistävä tekijä”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ilmoitti asettuvansa ehdolle reilun puolen vuoden päästä pidettävissä presidentinvaaleissa. Innokkaana jalkapallon harrastajana tunnettu Rehn potkaisi kampanjansa käyntiin ”kotikentällään” eli Helsingin jalkapallostadionilla Taka-Töölössä.

– Viimeksi eilen neppailin jalkapalloa tuossa lähikentällä, Rehn aloitti tiedotustilaisuutensa.

Vaikka jalkapallossa ja nykypolitiikassa pallo saadaan yleensä helpoiten maaliin laukomalla maalin kulmiin, eli vasemmalle tai oikealle, tähtää Rehn tulevissa presidentinvaaleissa suoraan keskelle.

– Suomessakin koventuneen vastakkainasettelun vastapainoksi haluan olla yhdistävä tekijä, Rehn linjasi.

Kampanjapuheessa toistui useaan kertaan sanapari ”tasavaltalaiset arvot”, joiden puolustajaksi Rehn haluaa profiloitua.

– Koen, että emme voi ottaa tasavaltalaisia arvoja, joiden varaan yhteiskuntamme rakentuu eli vapautta, ihmisarvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota, itsestäänselvyyksinä. Niitä haastetaan jatkuvasti sekä ulkoisesti että sisäisesti. On tärkeää, että yhdessä kansalaisina puolustamme näitä arvoja. Tasavallan presidenttinä haluan toimia aktiivisesti tasavaltalaisten arvojen puolustamiseksi, Rehn sanoi.

Ehdokkuutensa myötä Rehn laittaa Suomen Pankin pääjohtajan tehtävät hyllylle. Hän aloittaa nyt vuosilomansa ja ehdokkuuden varmistumisen jälkeen hakee virkavapautta Suomen Pankista. Pääjohtajan tehtävät hoituvat Suomen Pankissa Rehnin poissaolon aikana sijaisjärjestelyin.

– Pidän tärkeänä, että Suomen Pankin riippumattomuus säilytetään kaikissa tilanteissa. En hoida tästä eteenpäin aktiivisesti virkatehtäviä Suomen Pankissa, Rehn totesi.

Katse tiukasti kohti länttä

Vaikka Rehn korosti kampanjastartissaan, että ”vielä ei ole linjapuheiden aika”, hänen linjansa tuli melko selväksi. Rehn korosti voimakkaasti Nato-jäsenyyteen pohjautuvan Suomen uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan jatkumista ja sen kehittämistä eteenpäin.

– Suomen tasavallan presidentin pitää johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ennakoivalla otteella ja vakaalla kädellä niin, että maamme ankkuroituminen läntisiin turvallisuusyhteisöihin viedään menestyksellä maaliin, Rehn linjasi.

Hän otti myös kantaa keskusteluun presidentin valtaoikeuksista. Rehn tunnusti, että presidentin ja valtioneuvoston työnjaossa on ongelmia. Nykytilanne jättää hänen mielestään turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita ”harmaalle vyöhykkeelle” presidentin ja valtioneuvoston tonttien väliin.

Suomen nykyisen perustuslain kirjaus on, että tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Lähtökohtaisesti kaikki muut asiat kuuluvat perustuslain hengen mukaisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.

– EU:n pakolaiskriisi ja pandemia kuitenkin osoittivat, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden väliin jäävällä ”harmaalla vyöhykkeellä” on haasteita. Tällä kentällä on mielestäni iso tarve parantaa koordinaatiota. Toivon, että siihen kyettäisiin jatkossa, Rehn pohti.

– Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto voisivat sopia pelisäännöistä ja työnjaosta nykyistä selkeämmin yhteistyöasiakirjalla, jossa määriteltäisiin nykyistä paremmin vastuut ja toimivaltuudet eri tilanteissa.

Rehn ei tarkentanut, mikä tällaisen yhteistyöpaperin juridinen merkitys olisi.

Tukea Ukrainalle jatkettava

Vaikka Rehn oli muutoin puheissaan sovitteleva ja tasapainoileva, hänen näkemyksensä Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan oli tiukka ja kirkas.

– Jos tai kun tulen valituksi Suomen tasavallan presidentiksi, tulen osaltani varmistamaan sen, että Suomen tuki Ukrainalle jatkuu vahvana kaikissa eri muodoissaan. Teemme tiivistä yhteistyötä muun läntisen maailman ja erityisesti tietysti Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa niin, että tuki Ukrainalle jatkuu pitkäjänteisesti niin kauan kuin on tarpeen.

Rehn korosti Lännen Medialle tuen välttämättömyyttä.

– On aivan välttämätöntä, että tuemme Ukrainaa pitkäjänteisesti ja sitkeästi, koska Ukrainan kansa taistelee paitsi rohkeasti, myös vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta. On kaikkien eurooppalaisten velvollisuus tukea Ukrainaa niin vahvasti kuin mahdollista, hän totesi.

Rehn muistutti myös, että sodan jälkeen alkaa toipuminen ja Suomella on vastuunsa siinäkin.

– Kun jonain päivänä toivottavasti sota päättyy Ukrainan kannalta oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan, siinä vaiheessa edessä on valtava jälleenrakennusurakka. Siihen tarvitaan mukaan Euroopan unionin maat ja Yhdysvallat tukemaan Ukrainan jälleenrakennusta.

Ennen Olli Rehnin ilmoittautumista mukaan presidentinvaaleihin, ehdokkuushaluistaan ovat jo ilmoittaneet Pekka Haavisto (vihr.) ja Paavo Väyrynen. Myös LiikeNytin Harry ”Hjallis” Harkimo on ilmoittautunut mukaan kisaan. Suurista puolueista kokoomuksen, perussuomalaisten ja sdp:n ehdokasasettelut ovat vielä auki.

"Jos tai kun tulen valituksi Suomen tasavallan presidentiksi, tulen osaltani varmistamaan sen, että Suomen tuki Ukrainalle jatkuu vahvana kaikissa eri muodoissaan."Olli RehnPresidenttiehdokkaaksi ilmoittautuessaan