Kotimaa

Oppositio arvosteli hallitusta kyselytunnilla: "Huonoja uutisia tulee lähes päivittäin"

Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin -eduskuntaryhmät järjestävät perjantaina tiedotustilaisuuden eduskunnassa. Aiheena on välikysymys hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä.

Oppositiopuolueet arvostelivat torstaina hallituksen budjettiesitystä eduskunnan kyselytunnilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas kysyi, miksi hallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä entisestään.

– Hallitus on ajamassa suomalaisia pahempaan työttömyysaaltoon kuin aikoihin. Hallitus paikkailee virheitään ottamalla velkaa työttömyyden hoitoon, puuttumatta syihin miksi teolliset työpaikat katoavat Suomesta. Viimeisimpänä iskuna Neste on lopettamassa jalostamon Naantalista.

– Luvassa on valtavaa alueellista työttömyyttä ja koko Suomen huoltovarmuuden notkahtaminen, Peltokangas sanoi.

Perussuomalaisia hiertää myös hallituksen päätös turpeen verotuksen korottamisesta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti vastauksessaan, että budjettiriihen ylivoimaisesti suurin veropäätös oli nimenomaan teollisuuden suuntaan tehty, kun sähköveron toinen luokka alenee EU:n minimiin ensi vuoden alusta lukien. Muutoksen kustannusvaikutus on 245 miljoonaa euroa.

– Kannattaa lukea hallituksen päätökset kokonaisuudessaan ja arvioida niiden yhteisvaikutusta, Vanhanen sanoi.

Työllisyystilanne esillä

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen nosti esiin työllisyystilanteen.

– Meillä on Suomessa 400 000 työtöntä työnhakijaa. Huonoja uutisia tulee lähes päivittäin. Hallituksella olisi ollut eilen paikka budjettiriihessä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka vahvistavat työllisyyttä Suomessa ja luovat tulevaisuuden uskoa näille ihmisille, Grahn-Laasonen sanoi.

Hän muistutti, että pääministeri Sanna Marin (sd.) on todennut olevansa iloinen budjettiriihen lopputuloksesta. Grahn-Laasonen tiukkasi Marinilta, onko iloon aihetta ja miksi työllisyyspäätöksiä lykätään.

Marin viittasi vastauksessaan valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset tuottavat 31-36 000 työllistä.

– Nämä (päätökset) ovat rakenteellisia uudistuksia, jotka näkyvät lyhyemmällä ja erityisesti pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen on sellainen toimi, että se tuottaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä noin 1600 työllistä lisää, mutta pidemmällä aikavälillä jopa 15 000. Teemme nyt todellisia rakenteellisia uudistuksia joilla samalla parannamme ihmisten asemaa, Marin sanoi.

Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin -eduskuntaryhmät järjestävät perjantaina tiedotustilaisuuden eduskunnassa. Aiheena on välikysymys hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä.