Palveluasenne ratkaisee – Rakennushankkeet ja investoinnit edistyvät satamakaupunki Raahessa

Teollisuudesta tunnetulla Raahella on Suomen hiilineutraaliustavoitteiden onnistumisessa merkittävä rooli. Samalla, kun puhdasta siirtymää edistetään monella rintamalla, käynnissä on poikkeuksellisen paljon isoja rakennushankkeita. Elinvoimaa ruokitaan myös uudella koulutusmallilla.

Kompakti koko, loistava logistinen sijainti ja kaupungin edistyksellinen palveluasenne ovat kasvattaneet Perämeren rannikolla sijaitsevasta Raahesta houkuttelevan paikan erikokoisille yrityksille.

Kaupunkiin rakennetaan parhaillaan yhteensä 55 miljoonaa eurolla uutta kaupan keskittymää ja kahta kiinteästi kiertotalouteen kytkeytyvää tehdasta. Niistä Saint Gobainin tehdas hyödyntää raaka-aineenaan SSAB:n jättimäisen terästehtaan sivuvirtoja. TMW Raahe puolestaan rakentaa lämpökäsiteltyä puuta tuottavan tehtaan.

Tekeillä on myös uusi keskustakortteli sekä Pikkulahden merellinen asuinalue. Raahen satamaan tehdään niin ikään suuria uudistuksia ja laajennuksia. Isojen rakennushankkeiden osalta puhutaan jo sadoista miljoonista.

Se, että kaupungissa tapahtuu paljon, ei ole sattumaa.

“Moni hanke konkretisoituu tänä vuonna, mutta takana on vuosien pitkäjänteinen työ. Luottamuksen pitää olla kunnossa ja kaupungin pitää pystyä auttamaan yrityksiä siinä vaiheessa, kun ne tekevät investointipäätöksiä. Kuuntelemme tarpeita tarkasti, koska yritykset ovat miettineet asiat pitkälle siinä vaiheessa, kun ne tulevat meille niitä esittelemään.”, sanoo Raahen kaupungin yrityspalvelupäällikkö Harri Tuomikoski.

SSAB investoi fossiilivapaan teräksen tuotantoon, ja valmistelut ovat pitkällä Luulajan tehtaan neljän miljardin euron tehdasinvestointia varten. Luulajan tehtaan jälkeen on Raahen vuoro.

”Raahessa on tehty tärkeää valmistelevaa suunnittelu- ja luvitustyötä. Raahen osalta SSAB:n aikataulu tarkentuu myöhemmin, ja muutoksessa voidaan hyödyntää Luulajan kokemuksia”, kertoo SSAB:n ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Harri Leppänen.

SSAB:n tehtaan ohella Raahen merkitys koko Suomen puhtaalle siirtymälle on valtava.

”Meillä on tekeillä ison mittakaavan investointeja teollisuuteen, kiertotalouteen ja energiantuotantoon. Ilman Raahessa tapahtuvia muutoksia Suomi ei tule saavuttamaan hiilineutraaliustavoitetta 2035”, vertailee Raahen kaupungin sekä Raahen seudun kehitysjohtaja Pasi Pitkänen.

Sujuva kaavoitus yritysten tukena

Tulevaisuuden investoinnit puhtaaseen siirtymään on Raahessa taattu kaupungin myönteisellä otteella luvitus- ja kaava-asioissa. Yhteistyön sujuvuus saakin SSAB:ltä kiitosta.

”Kaupunki ja aluehallintovirasto tekivät erinomaista, asiantuntevaa työtä uuteen tuotantoteknologiaan kaavoituksessa ja ympäristölupa-asioissa”, Harri Leppänen sanoo.

Tehdasinvestoinnin suunnitteluvaiheessa havahduttiin siihen, että SSAB:n 500 hehtaarin tontilla ei ole voimassa olevaa kaavaa teollisuudelle, koska alue on rakentunut poikkeusluvilla rakennus kerrallaan. Kaupungissa tehtiin todennäköisesti Suomen ennätys ison, satojen hehtaarien teollisuusalueen kaavoituksen vauhdissa.

”Isossa roolissa olivat tietysti kaupungin viranhaltijat, mutta myös luottamushenkilöt ja valtuutetut, jotka päätökset viime kädessä tekevät. Oli hämmästyttävää, miten nopeasti näin ison alueen kaava saatettiin kuntoon.”

Syyt nopeuteen löytyvät Raahen perimästä ja koko seudun strategioista, joissa puhdas siirtymä on nostettu ykkösteemaksi.

”Raahessa on pitkä teollinen perintö. Kaupunki on aina elänyt teollisuudesta, ja olemme edelleen yksi Suomen teollistuneimpia alueita. Teollisuuden arvo on ymmärretty ja se korostuu etenkin nyt, kun puhtaan siirtymän myötä tehdään isoja ympäristötekoja”, Pitkänen sanoo.

Sijainti, asenne ja vihreä energia Raahen vahvuuksina

Raahessa on hyvän kierre, ja kehitystä ruokkivat seudulle syntyneet suurteollisuuden keskittymät sekä massiivinen energian tuotanto hyvine siirtoyhteyksineen. Suomen tuulivoimakapasiteetista 14 prosenttia sijaitsee jo nyt Raahen seutukunnassa.

“Meillä on ymmärretty kaavoituksen merkitys elinvoiman kannalta. Menestys vaatii myös palveluasennetta. Mitä paremmin palvelemme yrityksiä, sitä enemmän se tuottaa molempia hyödyttäviä tuloksia”, Tuomikoski sanoo.

Hänen mukaansa kaupungissa on myös kykyä viedä eteenpäin yhtä aikaa isojakin prosesseja. Raahessa katsotaan tulevaisuuteen pitkällä perspektiivillä, aina 2040-luvulle saakka.

Yksi Raahen suurimmista valteista on sijainti Perämeren rannikolla. Erityisesti Raahen Sataman rooli korostuu, sillä vientiteollisuuden lisäksi se on keskeinen hubi uusiutuvan energian rakentamisessa, ylläpidossa ja tavarakuljetuksissa sekä muissa puhtaan siirtymän investoinneissa. Sataman kapasiteettia kasvatetaan edelleen voimakkaasti yritysten uusiin varastointi- ja logistiikkatarpeisiin vastaamiseksi.

“Me olemme uskomattoman hyvässä paikassa meren rannalla. Meillä on Suomen kolmanneksi suurimman sataman lisäksi rautatie, valtatie 8 sekä Oulun lentokenttä aivan lähellä. Materiaalivirtojen, energian saatavuuden ja viennin suhteen täällä on hyvä toimia.”

Kun katsotaan Suomen puhtaan siirtymän investointipotentiaalia, Raahen seutu on paljon kokoaan suurempi.

”Seudulle on tulossa useita suuria maa- ja merituulivoiman sekä aurinkovoimahankkeita. Suunnittelussa on viisi merituulivoimahanketta, joiden yhteenlaskettu investointiarvo on varovaisestikin arvioiden 10–15 miljardia”, Pitkänen kertoo.

SSAB:n tehdasalueen laajentamiseksi on käynnissä 30 hehtaarin kaavoitus. Kaavan on tarkoitus mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi vetylaitoksen rakentamisen, jos tarve sellaiselle tulee ja siihen päätetään investoida.

”Mikäli tällainen laitos tulisi, se voisi palvella mahdollisesti myös muita vedyn tarvitsijoita.”

Puun ympärille rakentuu hyvää

Myös raahelaisen Woodcomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Paloniemi on tyytyväinen kaupungin asenteeseen yritysten tukemisessa.

“Meillä on ollut suorat suhteet päättäjiin ja sujuva yhteistyö siinä vaiheessa, kun on tullut tarpeita vaikka laajentumisen suhteen. Koko historiamme ajan kaupunki on ollut hyvä paikka yrittää, ja täällä on paljon osaamista meidän tyyppiselle yritykselle.”

Woodcomp on puunkäsittelyyn ja puurakentamiseen erikoistunut yritys. Tuotteista suurin osa jää kotimaahan, ja yrityksellä on paljon pitkäkestoisia kumppanuuksia muiden alan toimijoiden kanssa.

Työvoimatarpeissa on vuosien varrella auttanut kiinteä yhteys Koulutuskeskus Braheen, joka järjestää ammatillista koulutusta ja toimii kumppanina alueen korkeakoulutuksessa.

“Yhteistyö on ollut sujuvaa. Meillä on ollut hyviä harjoittelijoita ja opiskelijat ovat myös suorittaneet erilaisia näyttöjä. Alueelta löytyy myös hyviä yhteistyöverkostoja, kun meillä on tarvetta linjastojen huolto- ja rakennustöille.”

Vaikka rakennusalan suhdanteet eivät juuri nyt ole parhaimmillaan, Woodcompilla uskotaan tulevaan – ja puuhun.

“Puu on kevyt, kestävä, lämmin ja helposti työstettävä materiaali, joka sopii teolliseen esivalmistukseen. Puurakentaminen on tärkeää alan kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseen”, Paloniemi sanoo.

Puurakentaminen on keskeisessä roolissa myös EU:n vihreässä siirtymässä. Sillä hillitään ilmastonmuutosta ja parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Paloniemi muistuttaa, että Suomessa on pitkä perinne puurakentamisessa. Mainio esimerkki siitä on Raahen oman vanhankaupungin laaja puutaloalue.

Isot rakentamisen investoinnit ja taloudellinen toimeliaisuus tuovat Raaheen paljon hyvää kuntalaisille.

“Kaikki se heijastuu kuntalaisten arkeen ja siihen, mitä kaupunki pystyy tarjoamaan. Se on sitä elinvoimaa konkreettisella tasolla”, sanoo kaupungin Harri Tuomikoski.

Myös Woodcompin Marko Paloniemen mukaan Raahessa on hyvää tekemisen meininkiä.

“Kaupunki on kehittynyt hyvään suuntaan ja kaavoitus on tuonut uusia ja lähellä olevia asuinalueita. Se lisää elinvoimaa ja viihtyisyyttä.”

Koulutus tukee Raahen seudun elinvoimaa

Yksi tärkeä tekijä on osaavan työvoiman saannin varmistaminen – sitä taas auttaa tiivis yhteistyö alueen koulutuksen tarjoajien ja yrityselämän kesken. Koulutuskeskus Brahen johdolla alueelle on kehitetty monikampusmalli, jossa vahvan toisen asteen rinnalle on rakennettu AMK-koulutusta.

Monikampusmallin perustana ovat erilaiset ketterät ratkaisut osaajien saamiseksi sekä TKI- ja ennakointityön kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän ja useiden korkeakoulukumppaneiden kanssa. AMK-tutkinnot tuodaan alueelle päivä- ja monimuotokoulutuksina sekä rakennetaan kaikille toisen asteen koulutusaloille väylä- ja polkuopintoja korkea-asteelle. Yhteisen osaamisinfran sekä innovaatio- ja osaamisekosysteemin kautta vahvistetaan myös alueen veto- ja pitovoimaa.

Mallin mukaisesti koulutusten järjestäjien kanssa jatkuvassa ja säännöllisessä vuoropuhelussa ovat mukana suurimmat työantajat, kaupunki, kauppakamari ja yrityspalveluiden edustajat. Raahen mallista on oltu kiinnostuneita eduskuntaa ja ministeriöitä myöten, joissa sitä on käyty esittelemässä.

”Haluamme, että eri toimialoille löytyy varmasti tekijöitä. Uudentyyppinen monikampusmalli toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen kesken on esimerkki siitä, miten tästä huolehditaan”, Pasi Pitkänen sanoo.

Työtä elinvoiman vahvistamiseksi tehdään edelleen laajalla rintamalla ja yrityksiä halutaan palvella entistäkin nopeammin ja joustavammin. Käynnissä on seutukunnallinen EU:n osarahoittama Fast Track - Tulevaisuuden erinomaisuusekosysteemien kehittäminen Invest In -toiminnalla -hanke, jolla tavoitellaan uusien yritysten etabloitumista alueelle, selkeytetään sijoittumispäätöksiä tukevien toimijoiden käytäntöjä ja roolituksia, edistetään alueen houkuttelevuutta ja tuotetaan uutta aineistoa investoijille ja poliittisille päättäjille.

Lue lisää Raahen mahdollisuuksista yrityksille