Porvariporinaa Kainuusta: Kokoomuslaista asiaa Kainuun Hyvinvointialueesta
Toimiva tuki vaatii aikaa ja saumatonta yhteistyötä
Hyvinvointialueet toivat uutta tuulta myös kuntien tärkeimpään lakisääteiseen tehtävään eli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Koulujen ja päiväkotien henkilökunnan opetus- ja kasvatustyön tukena on aina ollut terveyden- ja sosiaalityön ammattilaisia. Nyt kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit, hammashuolto, koulukuraattorit ja koulupsykologit työskentelevät kaikki hyvinvointialueen työntekijöinä.
Hyvinvointialue järjestää alueensa oppilashuollon palvelut, vaikka työntekijät työskentelevät kuntien tuottaman varhaiskasvatus- ja opetuspalvelun työntekijöiden kanssa kuntien tiloissa. Toisinaan voi olla epäselvää, kuka vastaa mistäkin asiasta. Karkeasti jaotellen kuntien työntekijät huolehtivat lapsen oppimisen ja kasvun toteutuksesta, hyvinvointialue hoitaa ja terapoi muuta fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista apua sekä tukee perheiden jaksamista.
Jotta lapset ja nuoret saavat tasapainoisen ja turvallisen arjen, on kahden eri toimijan toimittava saumattomasti ja luottamuksellisessa yhteistyössä. Koulujen moniammatillisissa ryhmissä tuki tulee lähelle perhettä. Tässä on valitettavasti ollut usein haasteita, kun mm. tietosuojalainsäädäntö on luonut yhteistyöhön esteitä. Tieto ei kulje, jos huoltaja ei osaa itse välittää sitä jokaiselle toimijalle. Joskus resurssien puutteet tai työntekijöiden vaihtuvuus jättävät koulun henkilöstön yksin haastavissa tilanteissa.
Toivonkin, että hyvinvointialue ja kunnat saavat jatkossa riittävästi resursseja ja pysyvää henkilöstöä meidän arvokkaimman omaisuutemme, lasten ja nuorten, kanssa työskentelyyn. Vain pitkäjänteisellä ja saumattomalla yhteisellä kasvatustyöllä yhdessä perheiden kanssa voidaan taklata aikaamme leimaavat mielenterveyden ja koulunkäynnin pulmat. Siinä ammattitaitoinen ja pysyvä henkilöstö on avainasemassa.
Katso tästä Porvariporinaa Kainuusta podcast: Koulu on rikki
Auli Halonen
hva-valtuutettu, rehtori
Omaishoito ansaitsee oman suunnitelmansa Kainuun hyvinvointialueella
Todennäköisesti jokainen ihminen on omaishoitaja jossakin elämänsä vaiheessa. Jos et ole vielä ollut omaishoitaja, sinusta todennäköisesti tulee omaishoitaja tai tarvitset itse omaishoitajaa. Siksi omaishoidon kehittäminen on aina ajankohtaista.
Omaishoidon tuki on lakisääteinen ja määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Laki ei takaa omaishoitajalle subjektiivista oikeutta omaishoidontukeen, vaan riittämätön määräraha voi olla peruste hakemuksen hylkäämiselle. Lähivuosina omaishoidon tukea kehitetään todennäköisesti kansallisin suosituksin ja lakimuutoksin.
Kainuun hyvinvointialueella omaishoidon päätöksenteko on hajautunutta ja omaishoitajan näkökulmasta palvelujärjestelmä voi näyttäytyä sekavalle. Myös valtuutetun näkökulmasta omaishoitoon liittyvä päätöksenteko on hajanaista. Omaishoidon kokonaisuudesta päätetään eri toimielimissä osin talousarvion yhteydessä (esim. määrärahat), osin palvelusetelien arvosta päätettäessä sekä osin järjestöavustuksista päätettäessä.
Omaishoidon tuessa on valtava potentiaali ja se ansaitsee oman strategian tai kokonaisvaltaisen suunnitelmansa hyvinvointialueellamme. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL 2024) on arvioinut, että Kainuun alueen omaishoidon kokonaisuus eroaa monin tavoin ns. Omakari (Omaishoidon tuen kansallisesta myöntämisperusteista) ehdotuksesta.
Kainuun hyvinvointialueen hallitus päätti talouden sopeuttamistoimena lakkauttaa omaishoidon tuen ennaltaehkäisevän maksuluokan 1.1.2025 alkaen. THL sen sijaan suosittaa, että jokaisella hyvinvointialueella on hyvinvointialuekohtainen kevyen tuen luokka (työpaperi 43/2022). Kainuusta tällainen kevyen tuen luokka käytännössä poistui kokonaan.
Omaishoitajien tekemä työ korvaa ympärivuorokautisia ja kotihoidon palveluja. Hyvinvointialueiden mukaan sopimusomaishoidon menot olivat noin 418 miljoonaa euroa vuonna 2024. Arvion mukaan kustannukset olisivat noin 1,25 miljardia euroa, jos omaishoitajia ei olisi (työpaperi 53/2024).
Toivottavasti ensi valtuustokaudella Kainuun omaishoitajat saavat ansaitsemansa strategian omaishoidon tuen kehittämiseksi.
Matti Heikkinen
YTL, aluevaltuutettu (Kok.)
Katso lisää palveluiden tasavertaisuudesta Kainuun Hyvinvointialueella: Podcast jakso 18: Palveluiden tasavertaisuus Kainuun Hyvinvointialueella - Kainuun Kokoomus
Hyvinvointialue parantaa kulkuaan
Talous: Kainuun hyvinvointialue on tehnyt vuosina 2023 ja 2024 talousarvioita paremmat tulokset. Molemmat vuodet ovat olleet alijäämäisiä, mutta kaikkien hyvinvointialueiden vertailussa Kainuu on noussut viimeisimmiltä sijoilta keskikastiin, kun lasketaan alijäämä per asukas. Tämän vuoden talousarvio onkin jo noin 5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys: Kaikilla Kainuun terveysasemilla Kajaania lukuun ottamatta hoitoon pääsee nopeasti. Ongelmia on vielä Kajaanin kiireettömässä hoidossa ja suunterveydessä, mutta näissäkin jonot ovat lyhenemässä. Asiakastyytyväisyydessä Kainuu on valtakunnallisessa vertailussa jaetulla ykkössijalla. Kuhmon ja Suomussalmen terveysasemat palkittiin kunniamaininnalla lääk. kandien opastuksessa.
Kiinteistöt: Kajaanissa on uusi, moderni keskussairaala ja viime syksynä käyttöön otettu pelastusasema. Sotkamoon, Kuhmoon ja Suomussalmelle suunnitellaan/rakennetaan uudet terveysasemat sisäilmaongelmista kärsivien terveysasemien tilalle. Sotkamoon rakennetaan uudet tilat hammaslääkäreille ns. kerralla kuntoon-mallille.
Henkilökunta: Kainuuseen on saatua palkattua mukavasti lisää virkalääkäreitä, jolloin emme tarvitse enää niin paljon kalliita ostolääkäreitä. Ongelman tulee muodostamaan henkilöstön eläköityminen, sillä 10 vuoden aikana eläköityy yli 1000 hyvinvointialueen ammattilaista.
Toimitilat: Aluehallitus on linjannut, että toimitiloja vähennetään jopa 30 prosenttia erityisesti vuokratiloista, mistä kertyy huomattavia lisäsäästöjä. Kaikissa Kainuun kuntakeskuksissa säilyvät terveyskeskuspalvelut, tosin pienissä kunnissa suppeampina kuin isommissa kunnissa.
Yhteenveto: Alun ongelmien jälkeen Kainuun hyvinvointialueen toiminta paranee kovaa vauhtia, ja kainuulaiset voivat luottaa siihen, että he saavat jatkossa hyvää palvelua kohtuullisessa ajassa. Voimme luottaa myös siihen, että talous saadaan tasapainoon, eikä meillä ole pelkoa siitä, että meidät yhdistettäisiin johonkin toiseen hyvinvointialueeseen.
Katso lisää hyvinvointialueen taloudesta: Podcast jakso 7: Kainuun Hyvinvointialueen talous - Kainuun Kokoomus
Paavo Enroth
varatuomari, tietokirjailija
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja