Mielipiteet

Puheenvuoro: Pandemia uhkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia – Pohjoismaiden ministerit ovat huolissaan siitä, että jotkut hallitukset käyttävät tilannetta hyväkseen

Ihmisoikeudet ja demokratia ovat avainasemassa sen varmistamisessa, että ketään ei jätetä kehityksen ulkopuolelle maailmanlaajuisessa taistelussa koronavirusta vastaan, kirjoittavat pohjoismaiset ministerit yhteiskirjoituksessaan. Suomalaisministereistä mukana ovat ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Koronaviruspandemia uhkaa nopeuttaa demokratian heikentymistä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen rapautumista maailmanlaajuisesti. Pandemia vahvistaa olemassa olevia epäoikeudenmukaisuuksia ja iskee kovimmin ihmisiin, jotka ovat jo syrjäytyneet, syrjäytettyjä ja elävät köyhyydessä.

Pohjoismaiden hallitukset kannattavat kansainvälistä yhteistyötä, solidaarisuutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa pandemian torjumisessa. Kohtuuttomat vastatoimet saattavat johtaa vakaviin ja kauaskantoisiin ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita koskeviin seurauksiin.

Olemme huolissamme siitä, että jotkut hallitukset käyttävät tilannetta hyväkseen ja pandemian varjossa loukkaavat ihmisoikeuksia, mikä kaventaa demokratian tilaa ja määrittelee uudelleen globaalia toimintakenttää.

Onneksi olemme saaneet nähdä kansainvälisen yhteisön toimivan. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on toiminut suunnannäyttäjänä vaatien maailmanlaajuista tulitaukoa pandemian lieventämiseksi ja asettaen ihmisoikeudet toiminnan etualalle. YK:n ihmisoikeusjärjestelmä ja sen toiminta humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön parissa, samoin kuin Maailman terveysjärjestö, ovat toimineet edelläkävijöinä tärkeisiin koronavirustautiin liittyviin haasteisiin vastaamisessa.

Tukeaksemme näitä tavoitteita me Pohjoismaiden viisi hallitusta pyrimme varmistamaan, että ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltioperiaatteet ja sukupuolten tasa-arvo pysyvät sekä välittömien että pitkän tähtäimen globaalien toimien keskiössä. Meidän täytyy luoda paremmat ja vihreämmät rakenteet ja olla valmiit osoittamaan johtajuutta vahvistamalla kansainvälistä yhteistyötä tulevien vuosien aikana.

Tässä tarkoituksessa meidän tulee tarttua neljään asiaan.

1. Meidän täytyy mobilisoitua kansainvälisesti – koronaviruspandemia on inhimillinen kriisi, josta on nopeasti tulossa ihmisoikeuksia koskeva kriisi. Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteiden kautta varmistamaan, että ketään ei jätetä kehityksen ulkopuolelle. Meidän täytyy pitää kiinni tästä sitoumuksesta ja varmistaa, että kaikissa toimissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia.

2. Meidän täytyy taata läpinäkyvyys ja luotettavan tiedon saatavuus. Itsenäisen median ja kansalaisyhteiskunnan samoin kuin ihmisoikeuspuolustajien sananvapautta täytyy suojella ja edistää. Niiden valvonta- ja tiedotustehtävä myötävaikuttaa siihen, että hallitukset toimivat vastuullisesti. On myös välttämätöntä torjua disinformaatiota ja propagandaa ja toimia läheisessä yhteistyössä median, teknologia-alan yritysten, yksityisen sektorin samoin kuin kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa.

3. Meidän täytyy varmistaa, että maailmanlaajuiset toimet ovat sukupuolinäkökulman kannalta suotuisia. Pandemia on johtanut seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ja haitallisten käytäntöjen lisääntymiseen. Lisäksi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien mahdollisuuksien – kuten ehkäisyvälineiden, turvallisen ja laillisen abortin ja kattavan seksuaalisuuskasvatuksen – täysimääräinen saatavuus on merkittävästi heikentynyt.

Terveydenhoitojärjestelmien kuormittumista koronavirustaudin takia ei saa käyttää syynä rajoittaa kaikkien naisten ja tyttöjen pääsyä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen piiriin. Olemme yhdessä rintamassa korjaamassa rakenteellista syrjintää ja tulemme jatkamaan työtä naisten taloudellisten ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien ja täysimääräisten ja tasa-arvoisten ihmisoikeuksien, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien oikeuksien edistämistä.

4. Lopuksi meidän täytyy pysyä valppaina ja varmistaa, että kansainväliset standardit ja periaatteet eivät muutu. Mikään koronavirustaudin nujertamiseen tähtäävä toimi ei saa horjuttaa kansainvälistä oikeutta, demokratiaa tai demokraattisia instituutioita.

Nyt on oikea aika ryhtyä suojelemaan ja vahvistamaan monenvälistä järjestelmää ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Monenvälisiä instituutioita on tuettava poliittisesti ja taloudellisesti. Kansalaisten luottamusta demokratiaan ja instituutioihin tulee myös vahvistaa.

Olemme keskustelleet Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston, Unescon, Etyjin ja kansalaisyhteiskunnan johtavien edustajien kanssa. Yhdessä muutamme sanat teoiksi ja toimimme edelläkävijöinä sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltioperiaatteet ja sukupuolten tasa-arvo säilyvät keskiössä, kun maailma vastaa pandemiaan ja toipuu siitä.

Olemme valmiit jakamaan pohjoismaisia kokemuksiamme luottamuksen rakentamisesta yhdistämällä johtajuuden läpinäkyvyyteen ja yhteistyöhön kansallisten ja paikallisten valtionhallinnon instituutioiden samoin kuin kansalaisyhteiskunnan kanssa. Samoin olemme valmiit puhumaan ja jakamaan kokemuksiamme silloin, kun ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltioperiaatteet ja sukupuolten tasa-arvo ovat uhattuna.

Pandemian vastaiset toimet eivät saa heikentää demokratiaa tai loukata ihmisoikeuksia. Päinvastoin, demokratiaan, sukupuolten tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa on avainasemassa taistelussa koronavirustautia vastaan ja toteutettaessa kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelmaa.

Kirjoittajina: Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod ja kehitysyhteistyöministeri Rasmus Prehn, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Islannin ulkomaankauppaministeri Gudlaugur Thór Thórdarson, Norjan ulkomaankauppaministeri Ine Eriksen Søreide ja kansainvälisenkehityksen ministeri Dag-Inge Ulstein, Ruotsin ulkomaankauppaministeri Ann Linde ja kansainvälisen kehitysyhteistyönministeri Peter Eriksson.