Kotimaa

Puolustusministeri Häkkänen: Suomi lähettänee Naton valmiusjoukkoihin reserviläisiä ‒ asevelvollisuuslakia uudistettava

Pyrkimyksenä on saada säädösvalmistelu reserviläisten osallistumisen perusteista valmiiksi vuoden 2025 alkuun mennessä, Häkkänen sanoi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi tänään maanantaina valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, että Suomi tulee todennäköisesti lähettämään Naton valmiusjoukkoihin reserviläisiä. Häkkäsen mukaan nämä joukot olisivat lähtökohtaisesti valmiudessa kotimaassa.

– Valmiusjoukkojen palvelussuhteen ehdot on selkiytettävä. Lähtökohtaisesti, ainakin alkuvaiheessa, reserviläisten osallistuminen valmiusjoukkoihin perustuu vapaaehtoisuuteen. On selvää, että ilmoittauduttuaan valmiuteen ei vapaaehtoinen reserviläinen voi jättäytyä pois joukkonsa harjoituksista tai operaatioista. Tätä varten asevelvollisuuslakia on todennäköisesti uudistettava ja varmistettava valmiussitoumuksen juridinen velvoittavuus, Häkkänen sanoi puheessaan.

Nato-Suomen yksi keskeinen tehtävä on, että kykenemme osoittamaan, että Suomi kykenee myös tuottamaan turvaa muille Nato-maille.

Häkkänen lisäsi pyrkimyksenä olevan, että reservijoukkojen osallistumisen perusteet olisivat säädösvalmistelun osalta valmiina 1.1.2025.

– Nato-Suomen yksi keskeinen tehtävä on, että kykenemme osoittamaan, että Suomi kykenee myös tuottamaan turvaa muille Nato-maille. Se on keskeinen kysymys, jolla osoitamme muille maille, että myös Suomea tullaan auttamaan, että me voimme auttaa muita maita.

Häkkänen uskoo vapaaehtoisia riittävän

Häkkänen sanoi myöhemmin toimittajille puhuessaan, että asevelvollisuus- ja reserviläisjärjestelmä on nyt ytimessä siinä, miten tehdään riittävän velvoittava järjestelmä kansainvälisiin tehtäviin osallistumiseksi.

– Perustana riittää arvioni mukaan vapaaehtoisuus, mitään täyttä pakollisuutta tai muuta ei olla suunnittelemassa vapaaehtoispohjalta. Sen jälkeen kun sitoudutaan tehtäviin, se olisi velvoittavaa. Tätä oikeudellisesti velvoittavaa mallia valmistellaan nyt puolustusministeriössä. Koetamme löytää sellaisen hyvän muotoilun, ja se voi tarkoittaa myös lainsäädäntömuutoksia. Nämä pyritään viemään mahdollisimman nopeasti eduskuntaan, kun niihin löydetään ensin malli.

Meidän ensisijainen tehtävämme Washingtonin sopimuksenkin mukaan (on) meidän oman alueen puolustaminen.

Häkkäseltä kysyttiin, riittääkö vapaaehtoisia. Ministeri vakuutti heitä riittävän tällä hetkellä.

– Suomalaiset ovat erittäin maanpuolustushenkisiä. Kuten kuvasin puheessani, maanpuolustus ja Suomen turvallisuus nähdään jatkossa myös koko liittokunnan turvallisuutena. Maanpuolustukseen liittyy laajasti tehtäviä, joissa pitää olla myös tiettyjen henkilöiden valmius osallistua näihin kansainvälisiin tehtäviin.

Silti ministeri myös muistutti, että kaikkien asevelvollisten ylivoimaisesti suurin panos on "aina vaan" Suomen maa-, ilma- ja merialueen puolustaminen.

– Meidän ensisijainen tehtävämme Washingtonin sopimuksenkin mukaan (on) meidän oman alueen puolustaminen. Ja siihen meidän reserviläisten ja koko kansan puolustuskyky on suunnattu ensisijaisesti.