Kotimaa

Raportti: Koronakriisi paljasti ongelmat suojavarusteiden hankinnassa ja varastoissa – "Rauhallisina aikoina ei mietitty vaihtoehtoja häiriötilanteen varalle"

Huoltovarmuusneuvoston raportin mukaan suojavarusteiden laatu ja saatavuus pitäisi varmistaa keskitetyllä hankinnalla ja tehokkaammalla varastoinnilla. Koronakriisin alussa valmius ei ollut riittävää terveydenhuollon tarvikkeiden varastoinnin tai poikkeusoloissa toimimisen osalta.

Koronan ensimmäinen aalto osoitti, että Suomen huoltovarmuusjärjestelmän toiminnassa on monia kehitystarpeita. Konkreettisimmat haasteet ovat liittyneet suojavarusteiden saatavuuteen, kertoo huoltovarmuusneuvoston raportti koronakriisin vaikutuksista.

Sen mukaan rauhallisina aikoina ei ollut mietitty vaihtoehtoisia kanavia ja toimittajia häiriötilanteen varalle.

– Suojamaskitilaukset puhuvat karua kieltä kaupan häiriöiden vaikutuksista, raportissa todetaan.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteista oli laajasti pulaa keväällä, Huoltovarmuuskeskus (HVK) joutui haalimaan niitä maailmalta miljoonakaupalla vaikeassa markkinatilanteessa.

Varmuusvaraston maskimäärä olisi riittänyt vain hetkeksi, ja osa suojaimista oli vanhentuneita. Suomessa suojaintuotantoa ei tuolloin ollut.

Paljon julkisuutta sai epäonnistunut suojavälinekauppa, jossa HVK:n pikavippiyrittäjä Onni Sarmasteelta ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhältä tilaamat miljoonat hengityssuojaimet osoittautuivat käyttökelvottomiksi.

Raportin mukaan terveydenhuollon tarvikkeiden osalta on ilmeistä, että valmius ei ollut riittävää varastoinnin tai poikkeusoloissa toimimisen osalta. Sama koski yhteistyötä yritysten kanssa.

Lisäksi varautumisessa ei ole aiemmin otettu huomioon suojavarusteiden laajempaa tarvetta eri toimialoilla, kuten teollisuudessa, tuotannossa ja rakentamistyössä.

Selvitys koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksista luovutetaan työministeri Tuula Haataiselle (sd.) tänään torstaina.

Kotimaista tuotantoa hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin

Raportin mukaan kriisin alussa kotimaisen tuotannon käynnistämisestä käytävien keskustelujen vastuutaho ei vaikuttanut olevan selvä.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti maalis-huhtikuun vaihteessa hankkeen, jonka tavoitteena oli käynnistää kotimainen suojavälinetuotanto erityisesti terveydenhuollon tarpeisiin.

Sairaalatason maskien tuotanto alkoi toukokuun lopussa. Nyt Suomessa on kuusi ammattikäyttöön soveltuvien hengityssuojaimien tai kirurgisten suu-nenäsuojaimien valmistajaa.

Raportissa huomautetaan, että mikäli huoltovarmuuskriittisen tuotteen tekeminen ei ole kannattavaa, ei sitä kotimaassa tehdä.

Pienten kotimarkkinoiden vuoksi volyymia tulisikin hakea viennistä. Esimerkiksi henkilösuojainten kotimaisen tuotannon jatkon kannalta keskeiseksi tulee muodostumaan tuotteiden kustannustehokkuus ja hinnoittelu.

Raportin mukaan kotimaisten yritysten kykyä tuottaa huoltovarmuuskriittisiä materiaaleja ja palveluita on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin.

– Koronakriisi on nostanut esiin varsinkin terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuuden. Haaste on koskenut paitsi sosiaali- ja terveysalaa myös huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä ja esimerkiksi elintarviketurvallisuutta. Tältä osin on tarve rakentaa tehokkaita kaupallisiin sopimuksiin ja tuotantovarauksiin perustuvia varautumismalleja.

Suojavarusteiden saatavuus ja laatu pitää varmistaa

Koronakriisi on asettanut suomalaisen huoltovarmuustoiminnan todelliseen käytännön testiin ensimmäistä kertaa sen sotien jälkeisen historian aikana, raportissa kerrotaan. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä varmuusvarastot avattiin 23. maaliskuuta.

Huoltovarmuuden parantamiseksi esitetään raportissa useita kehityskohteita. Yksi tärkeimmistä on se, että suojavarusteiden saatavuus ja laatu tulee varmistaa keskitetyllä hankinnalla ja varastointia tulee tehostaa. Keskeisintä on hankintaosaamisen kehittäminen.

Huoltovarmuuskeskus siirtyi suojavarusteiden suorahankinnoista hankintalain mukaisiin kilpailutuksiin viime viikolla. Tätä ennen hankintajärjestelmään oli ilmoittautunut noin 20 toimittajaa.

Lännen Media uutisoi viime viikolla (12.11.), kuinka suuri osa kotimaisista suojaintoimituksista odottaa yhä sertifikaatteja, eli niitä ei ole voitu toimittaa Huoltovarmuuskeskukselle.

Suojavarusteiden kansainvälinen saatavuus on nyt kuitenkin hyvällä tasolla, ja sairaalatason suojaimia on varastossa kirurgisissa maskeissa noin kahdeksan kuukauden tarpeisiin ja hengityssuojaimissa yli vuoden tarpeisiin.

Suojavarusteita kaikille toimijoille keskeytyksettä

Raportin mukaan kehitettävää on myös siinä, että pandemiaan varauduttaessa ja sen aikana tiedostettaisiin koko sote-palvelukenttä mukaan lukien esimerkiksi hoivakodit ja kotihoito.

– Olisi tärkeä pyrkiä varmistamaan, että huoltovarmuuden kriittisimmillä toimijoilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla olisi keskeytymätön mahdollisuus päästä hankkimaan suojavarusteita, raportissa todetaan.

Muita kehityskohteita ovat esimerkiksi lääkkeiden velvoitevarastointia koskevan lainsäädännön uudistaminen ja lääkkeiden varmuusvarastoinnin roolien selkeyttäminen.

Raportin mukaan myös sitä tulisi tarkastella, onko velvoitevarastointia syytä laajentaa lääkkeiden lisäksi myös muihin terveydenhuollon kriittisiin tarvikkeisiin.

Huoltovarmuusneuvoston raportti perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin huoltovarmuusorganisaatiolta kesä-heinäkuussa 2020. Vastaajia oli 51, ja vastausaktiivisuus oli 21 prosenttia.