Kotimaa

Rento ja leikkisä bungalow-koti valloitti ruokavaikuttajan sydämen – näin keittiö uudistui moderniksi 70-luvun hengessä

Pari vuotta sitten Hanna Himanka (ent. Gullichsen) perheineen löysi unelmien talon. 1970-luvun bungalowista tuli nelilapsisen perheen koti ja ruokavaikuttajan työpaikka. Huumorilla höystetyssä keittiössä syntyvät niin lasten lempiherkut, vieraskestitykset kuin somekansan suosikit.

Kesä 2021 oli kuuma. Sen kokki ja ruokavaikuttaja Hanna Himanka muistaa elävästi, sillä hän odotti tuolloin neljättä lastaan.

Hän oli vuokrannut miehensä Joonas Laurilan kanssa asuntoauton, ja mielessä siinteli kesälomareissu Helsingistä länsirannikkoa pitkin huristellen aina Ouluun saakka.

Himanka voi kuitenkin todella huonosti, päänsärky riivasi ja olo oli hirveä. Matka tyssäsi Merikarvialle, ja sukujuhlatkin jäivät väliin.

Mutta ei mitään niin kurjaa, ettei jotain hyvääkin. Kesken köröttelyn Himangan puhelimen asuntohaku ilmoitti uudesta kohteesta. Myyntiin oli tullut vuonna 1976 rakennettu bungalow-talo Espoosta, ja kuvat herättivät pariskunnan kiinnostuksen.

Toiveissa toimiva perhe- ja työkoti

Aiemmin Helsingin ydinkeskustassa asunut kuusihenkinen perhe oli päättänyt etsiä omistusasuntoa – rivi-, pari- tai omakotitaloa Helsingin seudulta.

Kun sopivaa ei tuntunut löytyvän, Himanka laajensi etsintöjä ja korotti myyntisummaa kymppitonnilla.

– Tässä kävi se klassinen juttu. Sovittiin näyttö, ja kun nousin portaat yläkertaan, teki mieli saman tien ilmoittaa, että me otetaan tämä. Maksoi mitä maksoi, oli mikä oli, Himanka kuvailee tunnettaan ensivisiitillä.

Sen oikean löytämisen ilo peiteltiin kuitenkin taidokkaasti välittäjältä, mutta ehdollinen tarjous tehtiin saman tien.

Kun homekoira-Kessun kuonotutkimus antoi talolle puhtaat paperit, omakotitalo siirtyi siinä 31 vuotta asuneelta pariskunnalta Himangan, Laurilan ja nyttemmin neljän 2–16-vuotiaan pojan sekä koiran kodiksi.

– Meitä viehätti talon laatikkomainen, yksinkertainen ja eleetön muotokieli sekä isot ikkunat. Valo luo tunnelmaa ja talosta huokuu harmoninen henki. Siitä tulee hyvä olo, ja se on minulle tärkeää, kun asumisen lisäksi teen paljon töitä kotona, Himanka selostaa.

Elementtihuumaa 1970-luvun tyyliin

Espoolaisen version bungalow-talosta suunnittelivat 1960-luvun lopulla muun muassa Juhani Vainio ja Pentti Lehtinen.

He nimesivät puurakenteisen elementtitaloratkaisunsa Kuten haluatte -järjestelmäksi. Sen tarkoitus oli antaa rakentajalle mahdollisuus toteuttaa haluamansa kokonaisuus valmiista osista.

Arkkitehtuurin teki kiinnostavaksi talon pilaripalkkirakenne ja kantava runko. Ratkaisu antoi mahdollisuuden muunnella taloa lisäämällä tai poistamalla seiniä tai huoneita helposti.

Näitä bungaloweja rakennettiinkin useita eri puolille Espoota 1970-luvulla.

Ihmeellisen sujuva remontti

Syyskuusta tuli Himangan ja Laurilan perheen remppakuu. Talon pohjaratkaisu säilytettiin ennallaan, mutta sisäpinnat menivät uusiksi.

– Vaikka olin jo reippaasti raskaana, pystyin valvomaan remonttia koko kuukauden. Ihmeeksemme kaikki sujui kuin rasvattu ja vieläpä aikataulussa.

– Suosimme materiaalivalinnoissa tietoisesti kotimaisia vaihtoehtoja, joilla minimoitiin kuljetukset ja varmistettiin nopea saatavuus, Himanka kertoo.

Bungalow-koti täytti pariskunnan toiveet myös sopivilla neliöillä. Suurperhe halusi mieluummin napakat kuin hulppeat tilat. Alakerrassa neliöitä on 70, ylhäällä satakunta.

– Emme tietoisesti halunneet turhan isoa taloa. Ei kiitos ylimääräiselle siivoukselle tai lämmitys- ja vakuutuskuluille, kiinteistöveroista puhumattakaan, Himanka latelee.

Tilat ovat tarkoituksenmukaisia ja joustavia. Laurila on jo ehtinyt kunnostautua huoneiden ja huonekalujen päävaihtajana. Takkahuone on välillä muuntautunut telkkari-, työ- ja vierashuoneeksi.

Modulitalossa ratkaisut voivat olla jatkuvassa liikkeessä. Yläkerran oleskelutilassa vain yksi palkki toimii rajoitteena.

– Isot ikkunat ja avotila ovat tärkeitä mukavan oleilun kannalta, kun taas makuuhuone saa luvan olla viileä, virikkeetön ja pimeä tila nukkumiseen, Himanka kiteyttää.

Keittiöön väriä, iloa ja toimivia ratkaisuja

Keittiö koki täydellisen remontin, vaikka pohjaratkaisu pysyi ennallaan. Paljon kokkaava pariskunta harkitsi yhden seinän purkamista, mutta se sai jäädä paikoilleen.

– Kuusihenkisessä perheessä astianpesukone pyörii pari kolmekin kertaa päivässä, kun ruokaa tehdään koko ajan. Seinä piilottaa keittiön hyrskynmyrskyt ja antaa minulle työrauhan. Ja olihan seinän purkamatta jättäminen myös kustannuskysymys, Himanka tilittää.

Hän kehittelee työkseen reseptiikkaa yhteistyökumppaneilleen, ja Instagramissa pariskunta tarjoaa Sunnuntaiserviisin välityksellä kokkausvirikkeitä sadoille seuraajille. Keittiön on siis toimittava myös visuaalisesti.

– Purkutuomion saaneet sähkönsiniset välitilan laatat inspiroivat meitä valitsemaan Blaun mallistosta keittiön kaappeihin valkoisen rinnalle vahvaa sinistä ja keltaista.

Työtasojen materiaaliksi valikoitui eläväpintainen, kestävä ja helppohoitoinen durat, jonka raaka-aineista noin 30 prosenttia on uusiomuovia. Plussaa on myös duratin hiottavuus, kun elämä alkaa näkyä sen pinnassa.

Neffin kodinkonemallistosta Himanka valitsi kotikäyttöön sopivia, mutta ammattikeittiömäisiä elementtejä. Mustien, minimalististen ja kulmikkaiden uunien muotokieli sopii taloon.

Kahden uunin taktiikalla valmista syntyy tehokkaasti. Sekä höyryuuni että tavallisen uunin ja mikron yhdistelmä saatiin sijoitettua ergonomiselle korkeudelle.

– Pidän loisto-ominaisuutena sitä, että en joudu kyykistelemään uunilla työskennellessäni. Lisäksi ovi on turvallinen, sillä avattaessa se liukuu kevyesti uunin alle.

– Valitettavasti astianpesukoneelle vastaavaa asennuskorkeutta ei yrityksistä huolimatta onnistuttu saamaan. Sen verran niukat neliöt ja laskutasojen riittävyys rajoittivat suunnittelua.

Liesituulettimen pintaan voi kirjata onnistuneet maut

Kuusihenkinen perhe pärjää yhdellä jääkaappi-pakastimella. Se on tosin 10 senttiä standardikokoista leveämpi, jolloin sisätilat ovat 20 prosenttia tavallista väljemmät.

– Minimoimme hävikkiä käymällä kaupassa usein – jopa päivittäin. Spontaanina ihmisenä en voi maanantaina tietää, mitä haluan syödä perjantaina. Ostamme siis sen, mitä tarvitsemme ja minkä käytämme samoin tein.

– Purkkikuormitusta vähentää periaate, että avattu hillopurkki syödään loppuun ennen seuraavan ostamista, Himanka selostaa.

Jääkaapin ovessa on liitutaulu, jota aikuiset pitävät muistikirjanaan ja johon lapset saavat piirrellä. Myös liesituulettimen pintaan voi tussilla kirjata ylös vaikkapa hellan ääressä syntyneet onnistuneet makuliitot tai kiinnittää magneetilla kokeiluvuorossa olevan reseptin.

– Keittiömme niukat säilytystilat on omistettu arjen pyörityksessä tarvittaville astioille ja työvälineille. Loput ovat jemmassa alakerran varastossa, mistä ne on helppo hakea käyttöön tarvittaessa.

Kaikesta näkee, että Himanka-Laurilan perhe on asettunut tähän kotiin pitkän tähtäimen suunnitelmalla. Mahtavat ulkoilumaastot, iso tontti rakennusoikeuksineen, kasvimaineen ja katettuine terasseineen lisäävät asumisen iloa ja elämisen mukavuutta.

– Kun lapset aikanaan muuttavat omilleen, voimme puhkoa vaikka koko yläkerran yhdeksi tilaksi, Himanka maalailee kauaskantoisia suunnitelmiaan.

Ammattina vaikuttaja – Hanna Himangan tie ruokaguruksi

Hanna Himanka pongahti ruokakansan tietoisuuteen vuonna 2012 – tuolloin Hanna Gullichsenina ja ex-miehensä luoman, ilmiöksi nousseen avokadopastan siivin. Sen jälkeen moni asia on muuttunut, mutta palo ruoanlaittoon ei ole sammunut.

Himanka, 44, otti pari vuotta sitten käyttöön isoäitinsä sukunimen, jonka voi ajatella osuvasti viittaavan kodin ja keittiön hengettäreen. Nyt jo edesmennyt mummo vaikutti Himangan elämään isosti, asuihan hän lapsena monta vuotta isovanhempiensa luona.

Sieltä on peräisin muun muassa rakkaus luontoon ja luonnonantimiin. Tyttö kulki mummin perässä marjametsässä emalimuki heiluen keräten aineksia puolukkahuuppaan.

Monta rautaa tulessa

Ensimmäiset työt ravintolassa salin puolella avasivat Himangan päässä koko ruoan ympärillä pyörivän palvelukonseptin ja sen, mistä hyvä ruoka ja syömisen nautinto syntyvät. Hän huomasi pitävänsä ravintoloiden tunnelmasta sekä elämysten ja mielihyvän jakamisesta.

Himanka viihtyikin ravintolamaailman töissä 10 vuotta. Ajan myötä ajatus omasta roolista ruokavaikuttajana sai persoonallisen muotonsa.

Ammattipiirien arvostuksen mutta myös oman osaamisensa vahvistamiseksi Himanka opiskeli kokiksi, kun nykyisen aviomiehen Joonas Laurilan kanssa saadut kaksoset olivat puolivuotiaita.

Himanka julkaisi keittokirjoja, teki telkkariin ruokaohjelmaa, bloggasi, konsultoi ja solmi vaikuttajamarkkinointisopimuksia pääasiassa elintarvikealan firmojen kanssa.

Vertaistukea arjen ruokarumbaan

Juuri nyt työn alla on uusi Himan hitit -palvelukonsepti, jonka pilottivaihe toteutetaan yhteistyössä kahden K-supermarketin kanssa.

– Tiedän, että itseni lisäksi moni muukin päätyy työpäivän jälkeen ruokakauppaan pää tyhjänä ihmettelemään, mitä sitä tänään tekisi ruoaksi perheelle. Tähän haluan antaa eväät heti myymälän sisääntulon läheisyydessä.

– Himan hitit tarjoaa ratkaisun mukaan otettavan ruokaohjekortin muodossa. Reseptiin tarvittavat ainekset ovat esillä ja näppärästi kärryyn kerättävissä.

Himanka haluaa kokeilla somessa suositun Sunnuntaiserviisinsä toteuttamista myös myymälätiloissa. Miehensä kanssa he keräävät kokattavan aterian ainekset kaupan valikoimista ja tuovat ruoanlaiton tohinan ja tuoksut asiakkaiden ulottuville.

Samalla tarjoutuu tilaisuus vaihtaa ajatuksia vaikkapa reseptin muokattavuudesta ronkeleiden lasten makuun tai erityisruokavalioihin sopivaksi.

Monien tunteiden ruokamuistoja

Hanna Himangan aiemmin julkaistut keittokirjat ovat sisältäneet pääasiassa lukijoiden kaipaamia hyviä ja helppoja ruokaohjeita.

Nyt tekeillä on uudenlainen opus työnimeltään Kauhan tasapaino – ruokamuistelmia. Kirja ilmestyy lokakuussa ja tarjoaa lukunautintoa ruokakytköksin.

– Yleensä muistamme ruokahetket, jotka ovat olleet ihanalla tavalla tunteikkaita. Mutta yhtä merkittäviä ja siksi mieleen jääneitä ovat ruokamuistot, jotka liittyvät eroon, suruun, pelkoon tai vaikka pieleen menneisiin treffeihin. Tässä kirjassa käsittelen koko skaalan siten kuin minä ne muistan.

Arjen pelastaja

Hanna Himanka pitää tärkeänä, että ruoka on arkenakin ravintorikasta ja hyvänmakuista. Siitä tulee nauttia mielellään hyvässä seurassa ja arvostaen sitä, mitä lautasella milloinkin on.

Tärkeää on myös ruokailo, jonka hän haluaisi lisätä ravitsemussuositusten ruokaympyrään.

Arjen pelastajia löytyy Himangan hihasta useitakin.

– Bravuureihini kuuluvat tuplapaneroidut kalapuikot ruodottomasta turskan seläkkeestä pakasteherneiden kera. Toinen luottopelastaja on tuoreista luomumunista tehty munakas.

– Mieheni pystyy pyöräyttämään herkullisen pastan lähes tyhjästä. Sitruunainen sardellipasta on oiva esimerkki sellaisesta.