Paikallisuutiset

Roosa-poron massu olikin pinkeänä jonkin muun kuin vasan vuoksi — se on lähdössä kesälaitumelle kairaan

Vasominen vaikuttaa olevan paikoin myöhässä poronhoitoalueella. Siitä on vaikeaa saada tarkkaa tietoa, sillä monet vasat syntyvät kairassa kaukana ihmissilmiltä.

Olemme odottaneet jännityksellä Roosa-poron vasomista. Erkin päivästä eli poronhoitopiireissä kuumimmasta vasomissesongista on jo yli viikko.

Vierailu aidalla paljastaa, ettei Roosan vatsa ole enää pinkeänä. Tarkalleen ottaen se ei ole ollutkaan pyöreä vasan takia, vaan jostakin ihan muusta syystä. Tarkkaa syytä emme saa selville, voimme vain arvailla sitä. Ehkä eläin oli syönyt itsensä turvoksiin, ehkä sillä oli jokin ohimenevä sairaus.

Olimme aivan varmoja siitä, että Roosa on kantavana. Vasalta se näytti myös eläimen omistajalle. Jälkiviisaina olisimme voineet tehdä toisenlaisen päätelmän siitä, että Roosa pudotti sarvensa hyvin varhain keväällä. Yleensä naarasporon sarvet putoavat vasta pari viikkoa vasomisen jälkeen.

Tähän aitaan ei syntynyt tänä kesänä ainuttakaan vasaa, sillä kukaan aitaan jääneistä vaatimista ei ollutkaan tiineenä.

– Luonto antaa ja ottaa, sille ei voi mitään, omistaja kuvailee.

Hän toivoo, että vasoja olisi syntynyt mettäporoille eli talven ajan kairassa vapaana olleille poroille.

Katso video: Roosa-poron kevään viimeinen tarhapäivä

Kuvaaja: Elina Melamies

Vasomisesta on vaikeaa saada tarkkaa tietoa, sillä pääosin porot vasovat luonnossa eivätkä vasotusaidoissa. Vasomisen onnistuminen selviää aikaisintaan kesäkuun vasanleikoissa, joissa vapaina syntyneet vasat saavat omistajansa merkin, tai viimeistään syksyn erotuksissa, joissa porotokasta erotellaan teuraaksi menevät yksilöt.

Jonkinlaista kartoitusta voimme kuitenkin tehdä. Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Anna-Leena Jänkälä kertoo, että vasotusta seuranneilta poronhoitajilta on jonkin verran kuulunut, että vasominen näyttäisi olevan vähän myöhässä.

– Vasomisessa taitaa olla alueittaista vaihtelua, Jänkälä pohtii.

Hän kertoo, että esimerkiksi Kutuharjun koeporotarhalla Inarissa suurin osa vaatimista eli naarasporoista on jo vasonut. Tarhan ensimmäiset vasat syntyivät varhain, ja näin ne ovat tehneet jo useampana vuonna peräkkäin.

Perjantaiaamuna Jänkälä näki autoillessaan Rovaniemellä Yläkemijoella maantien varressa pari vaadinta, joilla oli vasomisen hetki käsillä. Sen tiesi siitä, että vaatimien tuumenet eli maitorauhaset olivat näkyvillä.

Paliskuntain yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Sattasniemen paliskunnan poroisäntä Matti Riipi arvioi, että vasavuodesta on tulossa normaalia heikompi.

Se johtuu hänen mukaansa porojen rykimän eli kiiman epäonnistumisesta viime syksynä. Kaikki potentiaaliset vaatimet eivät ole tulleet kantaviksi.

Poronomistaja ruokki Roosaa maanantaina viimeisen kerran tälle keväälle. Sen jälkeen Roosa ja muut porot päästettiin vapaaksi.

Poron tarhaamisessa sulan maan aikana ei ole järkeä. Osa lyhyestä mutta ratkaisevan tärkeästä kasvukaudesta menee hukkaan, jos poro ei ole hyödyntämässä sitä vapaudessa.

Porojen kesälaitumia ovat suot, niityt ja puronvarret. Ne saavat runsaasti ravintoa jo alkukesän luonnosta. Poro käyttää ravinnokseen kaikkiaan yli 350 kasvia. Erityisen suosittuja alkukesän herkkupaloja ovat tupasvillan kukinnot.