Kotimaa

Stubb valoi uskoa Eurooppaan Kultaranta-keskusteluissa – "Naton seuraava pääsihteeri" Mark Rutte puhui maahanmuutosta ja globaalin etelän kuuntelusta

Edeltäjän kehittämä ulkopoliittisten keskustelujen perinne sai tasavallan presidentti Alexander Stubbista arvoisensa uuden isännän. Stubbin myötä keskusteluun tuli vahvan EU-myönteinen viesti. Keskusteluissa käsiteltiin maailman ongelmia letkeän amerikkalaisella aksentilla.

Alankomaiden pääministeri Mark Rutte vieraili Suomessa asemassa, jota tasavallan presidentti Alexander Stubb kuvasi sanoilla "melkoisen varma" Naton seuraava pääsihteeri.

Kaksipäiväisten Kultaranta-keskustelujen avaussessiossa presidentinlinnassa – Kultarannan ollessa remontissa – Stubb ja Rutte sanailivat Euroopan näkymistä EU-vaalien jälkeen.

Stubb vaikutti luottavaiselta pohjoismaalaiselta sanoessaan, että nähdyt EU-vaalit olivat "voitto Eurooppa-myönteiselle maltilliselle keskustalle". Stubbin mukaan kokonaiskuvassa Euroopassa saivat valtakirjan muun muassa oikeusvaltiota ja Ukrainaa kannattavat voimat. Hän muistutti, että EU:hun kuuluu aina tietty määrä ristivetoa.

Stubbin mielestä Euroopasta ei koskaan tule supervaltaa, mutta paljon kansainvälistä järjestöä tärkeämpi se edelleen on, vaikkakin vähäisempi kuin kansallisvaltio. Yhdysvaltojen ja Kiinan hallitessa eurooppalaisten on kyettävä tuomaan oma näkökulmansa esiin – ja Rutten vierellään Stubb korosti siihen olevan hyviä edellytyksiä.

Rutte on kokenut omassa maassaan, miten pitkien pääministerikausien päätteeksi viime vuonna Geert Wildersin johtama äärioikeistolainen vapauspuolue sai murskavoiton vaaleissa. Rutte ei maininnut Wildersiä nimeltä, mutta hän tuntui korostavan Stubbia vahvemmin tarvetta vastata maahanmuuttoa koskevaan kansalaisten huutoon.

– Jos emme siihen kykene, populististyyppisemmät voimat voivat nousta valtaan ensi kerralla, Rutte varoitti.

Kansalaisten perusturvallisuutta korostavaa viestiä toistivat muutkin puhujat, esimerkiksi yksi osallistuneista seitsemästä ulkoministeristä, Liettuan Gabrielius Landsbergis. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) totesi hänkin, ettei maahanmuutosta puhuvia aja niinkään rasismi, vaan huoli.

Keski- ja Etelä-Euroopassa maahanmuutto on kuuma peruna. Suomessa ja monessa itäisen Euroopan maassa tulijoita on vähemmän, mutta Venäjä aiheuttaa uhkaa välineellistämällä turvapaikanhakijoita.

Toinen iso painotus oli globaalin etelän kasvava merkitys. Stubb muistutti, että olemme amerikkalaistoimittaja Fareed Zakarian sanoin siirtyneet "kaikkien muiden nousun aikaan" (The rise of everybody else). Stubb sanoi puhuvansa mieluiten moniliittoutumien (multi-aligned) aikakaudesta. Termillä tarkoitetaan strategisia kumppanuuksia yli maanosien.

Stubbin mukaan globaalin etelän maat Afrikassa, Etelä-Amerikassa tai Aasiassa eivät halua valita puoltaan lännen tai Kiinan välillä. Sen sijaan niitä kiinnostaa itselleen asiakohtaisesti kannattavin liittolaisuus.

Rutte korosti, että Ukrainan ja muiden keskeisimpien turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi on osoitettava tuntuvasti aiempaa enemmän huomiota globaalille etelälle. Rutte toisti pariinkin otteeseen, että sen yhteydenpidon täytyy sisältää 90 prosenttia kuuntelua ja kymmenen prosenttia puhumista.

Rutte piti tärkeänä, että rikkaimmat teollisuusmaat ovat antaneet globaalin etelän maille sadan miljardin dollarin ilmastositoumukset osaksi kädenojennusta.

Stubb nosti esiin, että samalla kun Ukrainalla on vankkumaton tuki takanaan länsimailta, maailman maista vain nelisenkymmentä on asettanut Venäjälle pakotteita. Euroopalla on hänen mukaansa valttina yhtenäisyys, joka Stubbin kokemusten valossa on vahvempaa kuin koskaan.

Mielenkiintoinen painotus oli Stubbin näkemys, että Kiinan valtiokapitalismin tuottaman kadehditun talouskasvun huippuajat alkavat olla hiipumassa väestökehityksen myötä. Pitkällä aikavälillä Intia saattaa nousta Kiinaa tärkeämmäksi. Stubb näki kiinnostavana noin 25 maan joukon, johon kuuluu vaikkapa Indonesian kaltaisia keskivoimia tai heilurivaltioita.

BRICS-yhteistyössäkin muut osapuolet – Kiinan lisäksi Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka – ovat voimistuneet samalla, kun Venäjän vaikutusvalta on romahduksissa.

Rutte ja Stubb olivat samoilla linjoilla siitäkin, että transatlanttinen suhde eli suhde Yhdysvaltoihin on ratkaisevan tärkeä lähivuosinakin. Kuka tahansa vaalit voittaakaan, Rutte linjasi, että sen kanssa eletään.

Jos presidentiksi rapakon takana nousee Donald Trump, kumpikin piti parhaana Stubbin esiin nostamaa transaktioiden tietä. Ensin pitää käydä Trumpin kanssa läpi kustannukset, joita Euroopan hylkääminen tai Ukrainan jättäminen yksin Yhdysvalloille aiheuttaisi. Sitten pitäisi puhua siitä, mitä sellainen tarkoittaisi vapaalle maailmalle.

Rutten mukaan äänestäjät haluavat päättäjiltä yleensä kahta perusasiaa: mahdollisuutta maksaa laskunsa ja turvallisuutensa varmistamista.

Hän sanoi jo päässeensä kokemaan, millaista Trumpin kanssa on työskennellä.

– Voin kertoa yhden lähestymistavan, joka ei toimi, Rutte sanoi.

Se ei kuulemma toimi, että ahdistetaan Trumpia nurkkaan ja kerrotaan hänelle, että hän on väärässä.

Keskustelua vetänyt ruotsalaisen Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski kirvoitti hyvät naurut salista toteamalla tähän, että hänhän kuitenkin on väärässä.

Stubbin letkeimmäksi lausunnoksi muodostui englanninkielinen toteamus, että hän on huono tanssija, mutta melko siedettävä golffari. Joten voittipa Yhdysvaltojen vaalit kuka tahansa, hänen kanssaan Suomi voi pelata palloa. Trump tunnetaan innokkaana golfaajana, joka haluaa voittaa.

Kultaranta-keskusteluihin oli aiempien vuosien tapaan kutsuttu satakunta vaikuttajaa yhteiskunnan eri alueilta. Perjantaina tapahtuma presidentinlinnassa jatkuu kotimaisin teemoin.

Hollannin Rutte ei osannut vielä itsekään vastata, milloin hänet nimitetään virallisesti Naton seuraavaksi pääsihteeriksi. Nykyinen pääsihteeri Jens Stoltenberg jättää tehtävänsä lokakuun alussa. Heinäkuussa Naton huippukokouksessa edessä on tärkeitä valintoja.

Stubb sanoi suomalaisille toimittajille, että mitään varasuunnitelmaa ei ole, eikä hänen mielestään sellaiselle ole mitään tarvetta.

– Olen melkoisen varma siitä, että Mark Rutte on Naton seuraava pääsihteeri. Mielestäni se on hyvä liittolaisillemme, se on hyvä Euroopalle. Täytyy muistaa, että kyseessä on henkilö, jolla on aina ollut vahva transatlanttinen side. Hän on ollut 13 vuotta EU-maan, eli Hollannin pääministeri. Häntä kovasti arvostetaan kautta laitain, Stubb sanoi.

Hänen mukaansa pääsihteerikysymystä käsiteltiin myös tiistaina Riiassa, missä oli itäisen Euroopan niin sanottujen B9-maiden johtajien kokous.

– Paikalla oli myös niin sanottu vastaehdokas eli Romanian presidentti Klaus Johannis, ja jotenkin olin aistivinani, että eiköhän se seuraava pääsihteeri tule olemaan Mark Rutte.

Olen melkoisen varma siitä, että Mark Rutte on Naton seuraava pääsihteeri. Mielestäni se on hyvä liittolaisillemme, se on hyvä Euroopalle. Alexander StubbTasavallan presidentti