Kotimaa

Supon päällikkö: Yksittäiset äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia myös Suomessa

Merkittävimmän uhkan muodostavat suojelupoliisin mukaan radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta.

Suojelupoliisi Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, ja uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät iskuhankkeet ovat lisääntyneet viimeisten puolentoista vuoden aikana.

Verkossa toimivat kansainväliset äärioikeistoryhmät ja viestintä sosiaalisen median alustoilla vahvistavat äärioikeiston rajat ylittävää luonnetta.

– Yksittäiset äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia myös Suomessa, Supon päällikkö Antti Pelttari kertoi Supon kansallisen turvallisuuden katsausta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa torstaina. Hänen mukaansa Suomessa ilmenee merkittävää terrorismin tukitoimintaa.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, heitä on noin 390. Merkittävimmän uhkan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta.

Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin Terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida kannattajineen ovat edelleen maailmanlaajuinen uhka. Ne pyrkivät todennäköisesti kehittämään uusia taktiikoita iskujen toteuttamiseksi ja kannustamaan edelleen iskuihin länsimaissa, Supo katsoo.

Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää ja Kiinaa

Vieraiden valtioiden Suomea vastaan harjoittama tiedustelutoiminta on jatkunut, vaikka koronaviruspandemia vaikeutti sitä keväällä 2020. Koronaviruspandemiaa pyritty Supon mukaan hyödyntämään informaatiovaikuttamisessa. Tulokset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä

Suomea vakoileville maille avautui Supon mukaan uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Koronan vuoksi osa yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista siirrettiin verkkoon etäyhteyksien varaan. Etäkäytön mittakaava edellytti nopealla aikataululla tehtyjä tietoturvaratkaisuja, joissa korostui tiedon saatavuus käyttäjille Supo toteaa. Kybervakoilua Suomea vastaan harjoittavat maat eivät pystyneet Supon mukaan heti täysimääräisesti hyödyntämään avautuneita mahdollisuuksia, koska koronaviruspandemia vaikutti myös niiden omaan toimintaan.

– On erittäin todennäköistä, että aktiivinen kybervakoilu jatkuu, koska pandemia vaikeuttaa yhä matkustamista. Uusia kohteita ovat lääketeollisuus ja virustutkimus, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari tiedotteessa.

Supon mukaan Suomeen on pysyvästi sijoitettu useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Lisäksi vuosittain ulkovaltojen tiedusteluorganisaatioiden työntekijöitä käy lyhyillä operatiivisilla tehtävillä Suomessa.

Merkittävimmät Suomea ja Suomen etuja vastaan tiedustelullisesti toimivat valtiot ovat Venäjä ja Kiina. Henkilötiedustelussa tiedonhankinta on Supon mukaan kohdistunut samoihin laajoihin Suomen ulko- ja sisäpoliittisiin aihepiireihin kuin ennen koronaviruspandemiaa.

Vieraiden valtioiden henkilötiedustelun kiinnostuksen kohteita ovat olleet muun muassa Suomen arktinen politiikka ja päätöksenteko, Suomen kriittiseen infrastruktuuriin ja muille strategisille aloille suuntautuvat investoinnit sekä suomalaisten poliittisten järjestöjen toiminta. Tiedossa on konkreettisia tapauksia vieraiden valtioiden pyrkimyksistä hankkia Suomesta salaisia tietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla, Supo kertoo katsauksessaan.