Kotimaa

Tutkija näkee Joe Bidenin vierailun selvänä viestinä Kremliin – Ulkopoliittisen instituutin Henri Vanhanen: "Tämä vierailu kertoo Venäjälle arvovaltatappiosta"

Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin loppuviikon valtiovierailu Suomeen tulee tulkita myös viestinä Venäjälle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.

– Totta kai tämä on myös viesti Venäjälle, vaikka tasavallan presidentti on todennut, että se ei olisi, Vanhanen sanoo Lännen Medialle.

Lausunnollaan Vanhanen viittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön sunnuntaina julkaistuun STT:n haastatteluun, jossa Niinistö kiisti Bidenin vierailun olevan Venäjälle suunnattu viesti.

– Venäjä on haastanut Yhdysvaltoja, ja Yhdysvallat on vastannut haasteeseen tukemalla Ukrainaa ja Naton laajentumista Ukrainan sodan jälkeen Suomeen ja Ruotsiin. Tämä vierailu kertoo Venäjälle arvovaltatappiosta. Suomi on liittynyt Natoon ja Biden tulee tämän Suomeen toteamaan. Kyllä tämä on eräänlainen signaali Venäjän suuntaan, Vanhanen jatkaa.

Vanhanen huomauttaa, että kyseessä on aidosti historiallinen tapahtuma. USA:n presidenttejä on toki käynyt Suomessa aiemminkin, mutta erilaisissa yhteyksissä. Nyt USA tulee Vanhasen mukaan Suomeen ennen kaikkea toivottamaan Suomen tervetulleeksi Nato-jäseneksi ja alleviivaamaan Suomen ja USA:n liittolaissuhdetta.

– Suomi on siirtynyt Yhdysvaltojen suhteessaan uuteen vaiheeseen eli emme ole enää yhteistyö- tai puolustuskumppani pelkästään, vaan olemme liittolaisia. Samaan aikaan Suomi ja Yhdysvallat neuvottelevat uudesta puolustusyhteistyösopimuksesta. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomi ja Yhdysvallat pystyisivät kriisitilanteissa toimimaan kaikissa olosuhteissa yhdessä myös Natosta riippumatta, Vanhanen sanoo.

Mistä Niinistö ja Biden keskustelevat?

Valtiovierailuissa on tyypillistä, että kokouksen ulospäin kerrottu sisältö ja se, mitä ovien takana on todellisuudessa keskusteltu, ovat kaksi eri todellisuutta.

Tämä fakta tiedetään hyvin ulkopolitiikan historian tutkimuksesta. Arkistoista avautuva todellisuus vanhoista valtiovierailuista on yleensä täysin erilainen kuin aikalaisille kerrottu versio.

Jos katsot tätä ulkopolitiikan tutkijan silmin, niin mitkä ovat tässä tapaamisessa sellaisia seikkoja, joista Suomen ja USA:n presidentit käyvät keskusteluja, mutta joista ei kerrota mitään ulospäin?

– Varmasti siellä puhutaan paljon Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen tilanteesta. Vaikka Ruotsi saisikin tässä muutaman päivän sisällä Naton Vilnan huippukokouksessa jäsenyydelleen vihreää valoa, se ei silti aivan heti ole etenemässä eli se on siitä huolimatta varmasti iso puheenaihe. Varmasti myös Ukrainan vastahyökkäyksen eteneminen nousee keskusteluissa esille. Ilman muuta myös Venäjän sisäinen tilanne kiinnostaa keskusteluissa molempia osapuolia.

Hän korostaa, että USA saattaa tuoda Niinistölle pöytään oman valistuneen ja tiedustelutietoihin pohjaavan näkemyksensä Venäjän sisäpoliittisesta tilanteesta.

Tämä on ollut kuuma aihe siitä lähtien, kun venäläisen Wagner-yksityisarmeijan joukot aikoivat marssia juhannusviikonloppuna Moskovaan tavoitteenaan syrjäyttää Venäjän hallinto. Joukot kääntyivät kuitenkin yllättäen takaisin ennen Moskovaa. Tapauksen jälkeen Venäjän hallinnon tilanne on ollut länsimaisille Venäjä-asiantuntijoillekin suuri kysymysmerkki.

Vanhanen muistuttaa, että USA:lla on maailman voimakkain tiedustelukoneisto, jonka arvioista voi olla Suomellekin nyt suurta iloa.

– Se, että Yhdysvallat jo hyvissä ajoin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa ilmoitti julkisuuteen, että Venäjä aikoo pian hyökätä, indikoi, kuinka hyvin Yhdysvallat on perillä Venäjän sisäisestä päätöksenteosta ja saa tietoa myös Venäjän ytimestä.

– Tämän takia Suomea voi kiinnostaa USA:n tiedot siitä, mikä Venäjän sisäinen tilanne on, ja varmasti myös USA:ta kiinnostaa Suomen mahdolliset tiedot Venäjän sisäisen tilanteen kehittymisestä, Vanhanen analysoi.

Mikä on Suomen rooli Nato-huippukokouksessa?

Ennen Bidenin valtiovierailua presidentti Niinistö edustaa Suomea ensi kertaa Naton huippukokouksessa Vilnassa Liettuassa. Tutkija kokee, että Suomi ottaa kokouksessa melko nöyrän roolin uutena jäsenenä, mutta ei kuitenkaan ole täysin linjaton toimija länsiliittouman kokoontumisajoissa.

– Suomi on tavallaan uusi ilmestys klubitalolla, joka ei aio pitää kovin suurta ääntä ulospäin. Suomella on kuitenkin näkemyksiä siitä, että Naton tulee kehittää aiempaa toimivammat komentorakenteet koskien Pohjois-Euroopan turvallisuutta, Henri Vanhanen sanoo.

Hän toivoo myös, että Suomi vaatisi muita Nato-jäsenmaita pitämään huolta puolustusbudjettinsa tasosta. Naton periaatteisiin kuuluu, että kaikki jäsenmaat käyttäisivät puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Suomi täyttää tämän vaatimuksen.

– Suomen olisi syytä olla myös sellainen jäsenmaa, joka vaatii kaikkia Naton jäsenmaita täyttämään puolustusbudjettitavoitteensa, koska Suomi on itse yksi niitä harvoista jäsenmaista, jotka vaatimuksen täyttävät, Vanhanen pohtii.

Henri Vanhanen toivoo myös, että Suomi olisi aktiivinen toimija keskusteluissa Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Hänen mielestään Suomi on Ukrainalle tässä palveluksen velkaa.

– Suomella on moraalinen syy tukea Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Tavallaan Suomella on syytä kiittää Ukrainaa siinä, että omalla taistelullaan Ukraina pelasi Suomelle aikaa, jotta ehdimme Natoon hakeutua, Vanhanen summaa.

"Suomi on tavallaan uusi ilmestys klubitalolla, joka ei aio pitää kovin suurta ääntä ulospäin."Henri VanhanenUlkopoliittisen instituutin tutkija