Ihmiset

Yhdessä: Kyliltä ruohonjuuritason ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään

Kylissä ja kylätoimijoiden keskuudessa ympäristöasiat nostetaan uudella tavalla osaksi vapaaehtoistoimintaa.

Kirjoittaja on harvaan asutun maaseudun verkoston erityisasiantuntija Kainuun ammattikorkeakoulussa. Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, Kainuun Nuotan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet näkyvät tulevaisuuden kehittämisstrategioissa ja -ohjelmissa. Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä.

Tähän haasteeseen pyrkii vastaamaan myös valmisteilla oleva seitsemäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027. Se vastaa omalta osaltaan kysymykseen, kuinka hyvän ja kestävän elämän edellytykset turvataan maaseudulla ja koko maassa, kuinka maaseutu voi vastata ilmastonmuutokseen ja kuinka maaseudulla voidaan löytää ratkaisuja myös globaaleihin ongelmiin.

Valtakunnantason ohjelmien toteutumiseksi tarvitaan paikallisia innovaatioita ja ratkaisuja. Kainuussa monet kylät ovat tarttuneet kestävän kehityksen haasteeseen omilla ruohonjuuritason ratkaisuillaan.

Elävä Kainuu Leader ry on myöntänyt rahoitusta kylien ekologisiin ratkaisuihin toiminta-alueellaan (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi), kertoo toiminnanjohtaja Paula Seppänen.

Rahoitusta saanut Heinämäen kylätalo siirtyi leaderin rahoittamana öljylämmityksestä maa- ja aurinkolämpöön. Paljon on myös odotuksia Kainuun Nuotan hallinnoimalle Kohti Hiiliviisaita kyliä -hankkeelle, jossa edistetään kylien tietämystä ja osaamista ympäristöasioissa.

Hankkeen projektipäällikkö Janne Toivosen mukaan hiiliviisaan yhteiskunnan saavuttaminen lähtee liikkeelle erilaisten yhteisöjen omahaluisesta toiminnasta.

– Yhdyskuntien energian tuotantoon, kierrätykseen, liikkumiseen ja kuluttamiseen liittyy monia haasteita, joihin vastaamiseen tarvitaan eritoten paikallisten yhteisöjen ponnisteluja.

Toivosen mukaan hankkeella tähdätään siihen, että kylissä ja kylätoimijoiden keskuudessa ympäristöasiat nostetaan uudella tavalla osaksi vapaaehtoistoimintaa. Yhdessä pohtien valitaan oman asuinalueen tärkeimmät ympäristökysymykset ja suunnitellaan konkreettista toimintaa niiden eteen. Ympäristöasiat ja niiden hyvä hoito lisäävät kylien imagollista uusiutumista ja tekevät niistä houkuttelevia kestävän kehityksen asuinympäristöjä.

Hietaperän kylässä vanha laho laituri puretaan ja tehdään tilalle uusi. Kuva: Janne Toivonen.

Kukin mukana oleva kylä toteuttaa oman kokeilunsa. Kokeilun avulla voidaan esimerkiksi tehdä kylän ympäristösuunnitelma, suunnitella kylän digitalisaatiota eteenpäin, kehittää kylän jätehuoltoa ja kierrätystä, järjestää ympäristöaiheinen tapahtuma, suunnitella energiaomavarainen kylä, perustaa kylän yhteinen lähiruokapiiri, organisoida kimppakyytijärjestelmä, tehdä yhteishankintoja aurinkopaneeleista tai digilaitteistosta kylätaloille, yms. Oleellista on, että tekemisessä konkretisoituu kylän sisäinen yhteinen tekeminen ympäristön hyväksi.

Alkuvaiheessa mukaan on lähtenyt viisi kylää Kuhmosta ja Sotkamosta: Hietaperä, Kuusamonkylä, Kontinjoki, Laakajärvi ja Pohjavaaranseutu. Mukaan otetaan mielellään lisääkin kyliä. Kylät suunnittelevat parhaillaan omia kestävän kehityksen kokeilujaan.

– Kartoitamme parhaillaan sekä kierrätysmahdollisuuksien lisäämistä lähemmäksi Pohjavaaran kylää että reko-toiminnan mahdollisuuksia kylällä, Pohjavaaran seutu ry:n puheenjohtaja Helena Steinberg-Nivalainen toteaa.

Kestävä kehitys on toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppisen mukaan tärkeä osa Kainuun Nuotan tulevaisuuden toimintaa. Erityisesti hän korostaa sitä, että alueen asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan omaa asuinaluettaan koskevaan ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvään päätöksentekoon, olipa sitten kyse tuulivoiman rakentamisesta, ympäristönhoidosta tai liikkumiseen liittyvistä ratkaisuista.

– Tähän tarttuu myös tuleva maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, jonka mukaan maaseudun asukkaiden tulee päästä edustetuksi vaikuttamistoimielimissä. On myös tärkeää, että kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia järjestetään sijainniltaan tai yhteyksiltään siten, että näihin on mahdollista osallistua myös kylistä ja haja-asutusalueilta käsin.