Paikallisuutiset

Yhdessä: Moni nuori haluaisi käyttää nettiä vähemmän, mutta ei pysty

Media on olennainen osa lasten ja nuorten arkea. Puhelimen käyttö kasvaa jatkuvasti pientenkin lasten parissa ja suomalaislapset saavat puhelimet ensimmäisinä maailmassa. Usein julkisessa keskustelussa ja uutisoinnissa esiin nousee lasten ja nuorten mediankäytön negatiiviset lieveilmiöt ja huolipuhe. Positiivisiakin asioita löytyy.

Mitä nuoret itse ajattelevat mediankäytöstä? Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kysyi nuorilta itseltään mediakäytöstä ja tuore raportti julkaistiin helmikuussa 2024. MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Inka Kiuru on analysoinut kartoituksen tuloksia ja nostaa esiin muutamia keskeisiä huomioita.

Kiurun mukaan nuorten mediankäytön kartoituksesta nousee selkeästi esiin muutos siinä, miten nuoret kokevat hallitsevansa mediankäyttöä.

– Tämän kartoituksen perusteella enää 45% nuorista kokee hallitsevansa omaa mediankäyttöään hyvin, kun vuonna 2018 vastaavan kyselyn perusteella luku vielä oli huima 73%. Muutos on huomattava, Kiuru toteaa.

– Muutos voi kieliä siitä, että digitaaliset alustat ovat muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi tekoälypohjaiset algoritmit pitävät meitä yhä enemmän kiinni digitaalisen median alus-toillaan, Kiuru lisää.

Vastoin yleistä oletusta, kyselyn tulosten mukaan moni nuori haluaa käyttää nettiä vähemmän. Myös tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä saatiin saman suuntaisia tuloksia.

– Joka kolmas nuori haluaa vähentää median käyttöään, mutta kokee ettei pysty siihen, Kiuru kertoo.

Tulosten perusteella moni lapsi ja nuori kaipaa aikuisten tukea ja apua älylaitteiden hallintaan.

Kiuru korostaa nuorten tarvetta käyttää digimediaa jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen ja solmimiseen. Silti saman aikaisesti on nähtävissä, että ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksen ovat selvässä kasvussa. Nuoret kokevat ulkopuolisuuden tunnetta esimerkiksi havaitessaan sosiaalisessa mediassa postauksia tilanteista, joissa eivät ole itse osallisina. FOMO (Fear of missing out) -ilmiö on monelle nuorelle tuttua. FOMO tarkoittaa pelkoa paitsi jäämisestä.

Huolestuttava asia on se, että vain 17% vastanneista nuorista kertoo aikuiselle nettikiusaamisesta. Nuoret ajattelevat, ettei kertomisesta ole mitään hyötyä.

– Keskeinen ohje nuorille on, että kiusaamisesta pitää aina kertoa aikuisille ja kyselyn perusteella vain pieni osa tekee niin, Kiuru toteaa.

Kiurun mukaan nuoret toivat kyselyssä esiin sen, että kertomisen esteenä on pelko itse tulla kiusatuksi. Moni myös koki, ettei kiusaamiselle mahda mitään, joten aiheeseen on turha puuttua. Nuoret itse peräänkuuluttivat keinoiksi teknisiä apuvälineitä ja palveluntarjoajien vastuuta. Nuoret siis selvästi toivovat, että aikuiset kitkevät netissä tapahtuvan kiusaamisen pois.

Aikuisten kiinnostus lasten ja nuorten median käyttöön on keskeistä myös kartoituksen perusteella. Nuoret toivovat aikuisilta kiinnostusta, aikaa sekä myös tukea, apua ja ratkaisuja mediankäyttöön liittyvissä haasteissa. Kyselyn mukaan viidennes nuorista kokee, etteivät vanhemmat välitä heidän mediankäytöstään.

– Nuoret kaipaavat vanhemmilta ennen kaikkea ymmärrystä ja tukea, pelkkien kieltojen sijaan, Kiuru huomauttaa lopuksi.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuorten mediankäytön kyselyllä kartoitettiin nuorten mediankäytön tapoja sekä ajatuksia digiarkeen liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 627 nuorta, jotka olivat iältään 9–22-vuotiaita. Vastaajista valtaosa (83 %) oli kuitenkin 13–17-vuotiaita.

Tutustu tarkemmin MLL:n mediakyselyn raporttiin

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.