Paikallisuutiset

Yli 80 prosenttia aikoo äänestää kuntavaaleissa — miten käy aluevaalien äänestysinnokkuuden?

Samaan aikaan järjestettävät aluevaalit innostavat ihmisiä vähemmän.

Kuntaliiton tuoreessa Kuntalaistutkimuksessa yli 80 prosenttia kertoo aikovansa äänestää ensi kevään kuntavaaleissa. 70–79-vuotiaista liki 90 prosenttia aikoo äänestää.

Kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa yli 10 000 ihmistä.

Tyypillisesti todellinen äänestysprosentti jää matalammaksi kuin niiden ihmisten määrä, jotka kertovat kyselyissä aikovansa äänestää. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2021 uurnilla kävi 55,1 prosenttia äänioikeutetuista ja vuonna 2017 äänestysprosentti oli 58,9.

Toisaalta ennen edellisiä kuntavaaleja tehdyssä vastaavassa kyselyssä 77 prosenttia kertoi aikovansa äänestää, eli nyt äänestysinnokkuus ennen vaaleja vaikuttaisi olevan suurempaa kuin silloin.

Nyt vain viisi prosenttia kertoi, ettei aio äänestää vaaleissa. Epävarmojen määrä oli suurempi, sillä vajaat 15 prosenttia vastasi, ettei osaa vielä sanoa, äänestääkö kuntavaaleissa. Epävarmuutta oli etenkin nuorimmassa äänestäjäryhmässä. 18–29-vuotiaista neljännes kertoi olevansa epävarma omasta äänestämisestään.

Johtavassa asemassa olevat ovat varmimpia äänestysaikeistaan, työttömät ja lomautetut taas epävarmimpia.

Aluevaalit innostavat vähemmän

Kuntavaalit ovat ensi vuonna 13. huhtikuuta. Samassa yhteydessä järjestetään aluevaalit, ensimmäistä kertaa yhdessä kuntavaalien kanssa.

Kuntaliiton kyselyssä äänestysinnokkuus aluevaaleissa jää taakse kuntavaalien äänestyshalukkuudesta. Aluevaaleissa aikoo äänestää 60 prosenttia. Kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei aio äänestää aluevaaleissa.

– Kuntalaiset tarvitsevat toimivia kuntia ja hyvinvointialueita ja päättäjiä, jotka pystyvät tekemään yhteistyötä yli rajojen, joten toivomme, että moni käyttäisi ääntään ensi keväänä ensi kertaa samanaikaisesti järjestettävissä kunta- että aluevaaleissa, sanoo tiedotteessa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kaikkien aikojen ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 uurnilla kävi vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista. Ne järjestettiin erillään kuntavaaleista.

Suomessa on tapahtunut suuri hallinnollinen uudistus, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät viime vuoden alusta hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueet on uusi hallinnollinen kerros, jonka päätöksenteosta vastaavat aluevaltuutetut. Valtio kuitenkin päättää hyvinvointialueiden saamasta rahamäärästä, joten aluevaltuustot päättävät vain rahojen käytöstä.

Sote-uudistuksen jälkeen kunnilla on aiempaa vähemmän asioita, joista ne vastaavat. Toisaalta TE-palvelut, eli työllisyys- ja elinkeinopalvelut, siirretään kuntien vastuulle ensi vuoden alusta.