Kotimaa

Yrittäjien Pentikäinen: Määräaikaisuudet pitäisi hyväksyä myös ilman perustetta jopa kahden vuoden ajan – ''Poikkeustilanteessa olisi kaikkien etu''

Työllistämisen korkea riski johtaa määräaikaisten työsopimusten tarjoamiseen, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Hänen mukaansa pienissä yrityksissä laillisia perusteluja määräaikaisuuksille ei synny samalla tavalla kuin isoissa yrityksissä.

Koronavuoden poikkeusolosuhteissa moni yritys tekee mieluummin määräaikaisen työsopimuksen kuin toistaiseksi voimassa olevan, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen .

– Siksi olemme esittäneet, että kriisiajan toimenpiteenä pitäisi hyväksyä myös määräaikaiset työsopimukset ilman perustetta esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi. Uskomme, että se olisi työllisyyttä lisäävä toimenpide ja tasoittaisi monen nuoren tietä työelämään. Poikkeustilanteessa olisi kaikkien etu, että olisi edes määräaikaisia työsopimuksia.

Määräaikaisuuksia on käytetty laajasti varsinkin uusissa työsuhteissa myös ennen koronakriisiä. Tilastokeskuksen mukaan uusista, alle vuoden kestäneistä työsuhteista 49 prosenttia oli viime vuonna määräaikaisia, kun kaikista työsuhteista määräaikaisia oli 16 prosenttia.

Tilastojen perusteella Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen arvioi tällä viikolla Lännen Medialle (23.9.), että vajaa joka viides uusi määräaikainen työsuhde saattaa olla laiton.

– On yliampuvaa, että uusista työsuhteista puolet olisi sellaisia, että niiden tiedetään varmasti päättyvän ja niille olisi siten perusteltu syy, Koskinen totesi.

Mikael Pentikäinen sanoo, ettei pysty kiistämään eikä vahvistamaan Koskisen arviota perusteettomista määräaikaisuuksista.

– Isommassa yrityksessä on usein helpompaa löytää perusteluja määräaikaisuudelle, kun pienissä se on vaikeampaa. Kun isoissa yrityksissä on esimerkiksi perhevapaita ja projekteja, pienissä laillisia perusteita määräaikaisuuksille ei synny samalla tavalla.

Työllistämisen riski keskeinen syy määräaikaisuuksille

Työsopimuslaissa on vaadittu perusteltua syytä määräaikaisuudelle vuodesta 2011 lähtien. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, jolloin määräaikaiselle työsopimukselle ei ole perusteltua syytä, työsuhdetta pidetään lain mukaan toistaiseksi voimassaolevana.

Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja perusteettomista määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisista.

Mikael Pentikäinen uskoo, että pidempi koeaika ja matalampi irtisanomiskynnys johtaisivat siihen, että vakituisia työsopimuksia tarjottaisiin helpommin.

Määräaikaisten työsopimusten tarjoamisen yksi keskeinen syy on Pentikäisen mukaan työllistämisen riski

– Monet kokevat, että määräaikainen sopimus on koeaikaa parempi riskinhallinnan näkökulmasta, Pentikäinen sanoo.

– Kyllä yrittäjät tietävät, että irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein on Suomessa kilpailukykyistä kansainvälisessä vertailussa, mutta henkilöperusteinen on vaikeampaa. Myös korkea irtisanomiskynnys johtaa siihen, että suositaan määräaikaisia.

"Väistämättä on myös määräaikaisia työsopimuksia"

Pentikäisen mukaan määräaikaisuudet ovat yksi tapa hakea yritysten kaipaamia joustoja työmarkkinoille.

– Kyllä selkeästi on huutava tarve saada joustavampaa sääntelyä työmarkkinoille juuri sen takia, että työllistämisen riski on suuri varsinkin pienelle yritykselle. Nyt joustoa haetaan myös niin, ettei palkata vaan ostetaan työvoimaa yrityksiltä ja isommat yritykset hyödyntävät vuokratyövoimaa.

Pentikäinen korostaa, että määräaikaiset työsuhteet ovat osa terveitä työmarkkinoita ja niistä on myös hyötyä.

– Kyllä aika moni meistä on aloittanut työelämässä määräaikaisissa työsuhteissa, jotka hyvin usein johtavat työsuhteen vakinaistamiseen, Pentikäinen toteaa.

– Jos on toimiva perhe- ja opintovapaajärjestelmä, väistämättä on myös määräaikaisia työsopimuksia. Yksityisen sektorin lisäksi kunnallisella puolella ja valtiolla on runsaasti määräaikaisuuksia.