Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Olisiko hetki aikaa puhua liikunnasta?

Hyvinvointialuekeskustelun velloessa sairauden hoitoon liittyvissä teemoissa, kuten päivystyspisteiden määrässä ja erikoissairaanhoidon järjestämisessä, on aiheellista tuoda esille myös ennaltaehkäisevää näkökulmaa etenkin liikunnan vinkkelistä.

Suomen 20–89-vuotiaasta aikuisväestöstä vain neljännes saa viikossa terveytensä kannalta riittävän annoksen kestävyysliikuntaa eikä tilanne tulevien sukupolvien kohdalla näytä juuri valoisammalta, sillä vain 10–20 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Kaikkinensa liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suorat kustannukset ovat vuodessa 595 miljoonaa euroa ja välilliset kustannukset huomioiden summa kohoaa jo yli 4 miljardiin.

Terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi voidaan laskea viikossa yhteensä 2,5 tuntia reipasta sykettä nostattavaa liikettä höystettynä kahdella lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa kehittävällä liikuntatuokiolla. Tasaisesti jaettuna se tekee päivässä 21 minuuttia esim. reipasta kävelyä ja parina päivänä siihen päälle lumityöt tai pikku jumppa.

Tuolla suhteellisen pienellä päivittäisellä ponnistuksella voidaan yhdessä terveellisen ravinnon ja riittävän levon kanssa parantaa sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, lievittää stressiä, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia ja pienentää liikapainoa.

Lisäksi liikunta ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä edistää mielen hyvinvointia.

"Mikään elintapamuutos ei ole helppo, ei myöskään liikunnan aloittaminen. Sen vuoksi hyvinvointialueella tulee lisätä merkittävästi yksilöllistä muutokseen ohjaavaa ja tukevaa liikunta- ja elintapaneuvontaa."

Mikään elintapamuutos ei ole helppo, ei myöskään liikunnan aloittaminen. Sen vuoksi hyvinvointialueella tulee lisätä merkittävästi yksilöllistä muutokseen ohjaavaa ja tukevaa liikunta- ja elintapaneuvontaa.

Tulee luoda liikunta- ja elintapaneuvonnan palvelupolku, jolle ohjataan terveydenhuollon eri tasoilta, ja jossa on riittävästi resursseja sekä saumaton eri toimijoiden välinen yhteistyö. Toimijoita palvelupolulla voivat olla neuvonnan tarpeen ja tason mukaan niin julkiset, yksityiset kuin järjestötoimijatkin.

Ihmiseltä ihmiselle tapahtuvan ohjauksen rinnalle on luotava myös digitaalisia toimintamuotoja, joista on olemassa valmiita malleja ja kokemuksia. Osaamista tähän kyllä löytyy, jos halua riittää.

On laskettu, että yhden diabeetikon kustannukset Suomessa ovat noin 7 300 euroa ilman liitännäissairauksia ja 16 150 euroa liitännäissairauksien kanssa. Liikuntaneuvonnan vaikutuksia tarkastelleen selvityksen mukaan jo neljän kakkostyypin diabetestapauksen ehkäisyllä kyetään säästämään suurempi summa kuin liikuntaneuvonnan toteuttamiseen käytettiin vuoden aikana.

Liikunta- ja elintapaneuvonnan kohdalla on hyvä huomioida se, että perheenjäsenen elintapamuutos heijastuu usein suoraan koko muuhun perheeseen muuttuneina ruokailu- ja liikuntatottumuksina, joten välillisesti vaikuttavuus on vieläkin suurempaa. Nyt on korkea aika toimia ja ottaa liikunta puheeksi ja teoiksi.

Teemu Takalo

toiminnanjohtaja, liikuntatieteiden tohtori

aluevaaliehdokas ( sit., kok.)

Kajaani