Paikallisuutiset

Yhdessä: Veeti Paananen parkouraa porukassa, mutta omilla ehdoillaan

Neljäs sektori liikuttaa ilman byrokratian paineita.

Toimiiko neljäs sektori tulevaisuudessa entistä suuremmassa roolissa nuorten ja aikuisten liikuttajana? Löytyykö sieltä viisasten kivi lasten harrasteliikunnan lisäämiseen?

Nämä ovat kysymyksiä, joita esimerkiksi kunnat joutuvat pohtimaan omassa liikunnan edistämisen työssään ja toimijoiden tukemisessa.

– Perinteinen urheiluseura- ja yhdistystoiminta, sekä niissä tapahtuva liikunnan harrastaminen tuskin katoaa minnekään, mutta sosiaalisen median ja esimerkiksi verkkopelaamisen myötä tuttu harrastajien itseorganisoituminen lisää varmasti suosiotaan liikunnan harrastamisessakin, arvioi Kainuun Liikunnan toiminnanjohtaja Teemu Takalo liikunnan järjestötoiminnan ja järjestäytymättömän liikunnan tulevaisuutta.

Neljännellä sektorilla tarkoitetaan itseohjautuvaa vapaata kansalaistoimintaa, joka ei ole sidoksissa järjestöihin ja kansalaisyhteiskunnan vakiintuneisiin rakenteisiin. Kavereiden, työyhteisöjen ja erilaisten ”höntsäporukoiden” säännöllisesti tai hetken mielijohteesta kokoontuvat ryhmät ovat viime vuosina lisänneet ennen kaikkea aikuisväestössä harrasteliikunnan määrää.

Vapaampi organisoituminen ja löyhempää sitoutumista vaativat liikuntayhteisöt voivat tulevaisuudessa olla entisestään laajentuva mahdollisuus ihmisten liikuttamisessa. Tämänkaltainen toiminta ei sido osallistujia liikaa vapaa-ajallaan, vaan antaa loistavan mahdollisuuden ajoittaa liikunnan harrastaminen omien ja perheen menojen ja aikataulujen mukaan.

Erilaiset joukkuelajien ja mailapelien harrastajat voivat kuulua useampaankin ryhmään, joista pystyvät valitsemaan itselleen aikatauluun sopivan harrastevuoron. Sauvakävely-, juoksu- ja pyöräilyryhmät kokoontuvat helposti pienelläkin varoajalla eri puolille kuntaa harrastamaan itselleen mieleistä liikuntaa.

Nämä itseorganisoituvat liikuntaryhmät ovatkin ketterä tapa saada ryhmä liikkeelle, kun esimerkiksi WhatsApp -ringissä voidaan hyvinkin lyhyellä varoitusajalla saada pelit aikaiseksi liikuntapaikan vapaana olemisen näin salliessa.

Kainuun kunnat suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti neljännen sektorin toimijoihin. Kuntien tarjoamat liikuntatilat täyttyvät ensisijaisesti lasten- ja nuorten harraste- sekä kilpaurheilua järjestävien seurojen ja yhdistysten vuoroilla, mutta tilaa on myös muille liikuttajille, kuten neljännen sektorin toimijoiksi laskettaville kaveri- ja työporukoille.

Kuhmon kaupungin liikuntasalien vuoroista noin 10 % on erilaisten neljännen sektorin harrasteryhmien varaamia.

– Jos salitilanne pysyy samana, niin vapaita vuoroja on tarjolla myös tulevana syksynä. Ennen kaikkea viikonloppuisin sekä myöhään illalla ja aamupäivisin pystytään tarjoamaan liikuntatiloja myös neljännen sektorin toimijoiden käyttöön, joskin ensisijaisesti liikuntasalit täyttyvät edelleen lasten ja nuorten ohjatun harrasteliikunnan vuoroilla, sanoo Kuhmon kaupungin hyvinvointiaktivaattori Riikka Kähkönen.

Neljännen sektorin harrasteryhmissä ei yleensä ole erillisiä ohjaajia, vaan harrastajat hakevat ja tuottavat tietoa Internetin eri alustoilla. Sosiaalisen median eri kanavat ovat oiva tapa vaihtaa tietoa ja lajista sekä erilaisista harjoitteista, joita harrastajat keskenään opettelevat.

Veeti Paananen (sinisessä hupparissa) vuoden 2023 Kuopio Marathon Jam -parkourtapahtumassa:

Näin myös on Veeti Paanasen kohdalla, joka on harrastanut Parkouria 13 vuotta. Kuopiosta kotoisin oleva parkourin harrastaja opiskelee liikunnanohjaajaksi toista vuotta Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Kaveriporukassa harrastaminen antaa hänen mielestään vapauden.

– Saa itse päättää, mitä tekee, missä tekee ja milloin. Harjoittelu voi olla niin rentoa tai rankkaa kuin sen tahtoo olevan, Veeti Paananen pohtii.

Harjoittelupaikaksi käy mikä tahansa kadun kulmaus, käsikaide tai kivimuuri, joten harjoittelupaikkoja löytyy ainakin suuremmista kaupungeista. Kaikki riippuu monesti vain omasta mielikuvituksesta ja ongelmanratkaisukyvyistä.

– Tietysti pienemmät kaupungit voisivat tarjota paremmin mahdollisuuksia harrastamiseen rakennuttamalla esimerkiksi varsinaisia parkourpuistoja, joiden ympärille harjoittelua voisi keskittää.

Sopivan harrasteporukan löytäminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta on nykyään huomattavan helppoa.

– Aikaisemmin harrasteryhmistä ilmoittaminen saattoi tapahtua sanomalehtien lukijailmoitusten kautta, mutta nykyään sitä tapahtuu yhä useammin Facebook-ryhmien sekä ihan vain tuttavien ja kavereiden kautta. Mahdollista on myös nähdä parkouraajia kaupungilla treenailemassa, jolloin mukaan voi liittyä ihan vain rohkeasti kysymällä. Uudet harrastajat ja kokeilijat ovat ehdottomasti aina tervetulleita, kannustaa Veeti.

Kirjoittaja on Kainuun Liikunnan terveysliikunnan asiantuntija.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Tuottaja: Jussi Tiilikainen