Paikallisuutiset

Yhdessä: Vertaisliikuntatoiminta osallisuutta edistämässä

Alakoulussa riittää, että Välkkärillä on pallo, yläkoulussa pitää laittaa itsensä peliin, että kaveritkin lähtevät liikkumaan. Koulujen vertaisliikuttaja kehittää oppilaiden näköistä toimintaa.

Friitalan alakoulussa Ulvilassa viitosluokkalaiset lähtevät välitunnille kuin mehiläiset pesästä, kun he kuulevat, että on liikuntavälkkä. Vuosi on 2012. 11-vuotias Milla Juusela on juuri käynyt Liikunnan aluejärjestöjen Välkkäri-ohjaajakoulutuksen ja pursuu ideoita.

– Alakouluikäiset luokkakaverit oli helppo innostaa mukaan melkein mihin vaan. Riitti, että oli pallo ja lupa tehdä. Siitä homma muuttui sitten aste toisensa jälkeen vaikeammaksi, Juusela muistelee.

Yläkouluun tultaessa mehiläispesän kuhina lakkaa, tai ainakaan ääneen ei sovi pöristä. Juusela tietää, ettei innostus ole kuitenkaan hävinnyt.

– Kukaan ei halunnut olla se ensimmäinen, joka lähtee välitunnilla liikkumaan. Usein sain siksi heittää itse pallon peliin ja pyytää kaverini mukaan.

Ulvilan yhteiskoulussa Juusela on perustamassa välinelainaamoa ja keksii kavereilleen kisailuja. Kouluun saadaan palautettua myös pidempi välitunti, jolloin ehtii paremmin liikkumaan.

Ulvilan lukiossa roolinimikkeeksi vaihtuu Liikuntatutor, mutta liikkumaan kannustamisen tehtävä säilyy ennallaan. Uusia keinoja on löydettävä, sillä lukiolaisten työpäivät alkavat olla yhtä pitkää, keskeytymätöntä istumista.

– Kehitimme pieniä liikuntahaasteita, joita laputimme käytäville. Koetimme ujuttaa liikettä mukaan päivään aamunavauksesta alkaen. Toiset innostuvat kaikesta, jotkut eivät mistään.

Vaasan yliopistossa Juusela on löytänyt paikkansa Hyvis-tutorina. Nyt hän voi auttaa kanssaopiskelijoitaan laajemmin hyvinvoinnin tukemisessa. Lisäksi hän on ottanut vahvan roolin yliopiston liikuntatutortoiminnan kehittämisessä.

– Vertaisohjaajana toimiminen on antanut minulle taitoja johtamiseen ja organisoimiseen, mistä voi olla hyötyä millä tahansa alalla työelämässä. Vaikken liikunta-alalle aiokaan, toivottavasti voin jatkossa toimia oman työpaikkani liikuntavastaavana tai muuten kannustaa muita liikkumaan, Juusela toivoo.

Vertaisohjaaja on linkki oppilaiden ja opettajien välillä

Kainuun Liikunta yhdessä muiden liikunnan aluejärjestön kanssa kouluttaa Suomen kouluissa vuosittain noin 2 500 vertaisliikuttajaa. Peruskouluissa heitä kutsutaan Välkkäreiksi, toisella asteella Liikuntatutoreiksi.

Alakoulussa oppilaat opettelevat ohjaamista ja suunnittelevat unelmien välitunnin, yläkoulussa mietitään laajemmin, millaista välituntiliikuntaa koulussa voisi olla. Toisen asteen Liikuntatutorit ovat mukana luomassa itselleen liikuntamyönteistä oppimisympäristöä.

– Toiminnan lähtökohta on, että lapset ja nuoret saavat itse olla mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, Kainuun Liikunta ry:n lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Ira Liuski toteaa.

Välitunteihin kohdistuneet häiriökäyttäytymiset ja koulukiusaaminen on selkeästi vähäisempää silloin, kun tarjolla on mielekästä tekemistä.

– Oppilaat ovat välituntien asiantuntijoita, joten heidän osallistaminen niiden suunnitteluun on luonnollista. Vertaistoiminnan kautta lasten ja nuorten toiveet tulevat hyvin esille. Tärkeää on kuunnella aidosti, mitä he haluavat, Liuski muistuttaa.

Liuskin mukaan nuorten toiveet useimmiten ovat sellaisia, että ne ovat mahdollisia toteuttaa melko pienin resurssein. Jos investoimalla liikuntavälineisiin voidaan torjua kiusaamista tai syrjäytymistä, ei takaisinmaksuaikaa kannata liikaa laskea.

Lapsella on oikeus oppimiseen

Ensi viikolla vietetään jälleen perinteistä Lapsen oikeuksien viikkoa. Viikon teemana on jokaisen lapsen oikeus oppimiseen. Lapset ja nuoret oppivat kaikkialla arjessaan. Lastensuojelun Keskusliiton alkuvuonna 2024 toteuttaman kyselyn perusteella 10–17-vuotiaat suomalaiset kokevat oppivansa eniten kavereiltaan (81 %) sekä perheeltään ja muilta läheisiltään (78 %). 70 % pitää myös koulua ja harrastuksia keskeisimpinä oppimisen ympäristöinään. Uuden oppiminen on 68 prosentin mielestä kivaa aina tai yleensä.

Lapsen osallisuuden lisääminen on myös peruskoulun opetussuunnitelman keskeinen periaate. Osallisuus tarkoittaa toimintaa, jossa myös lapset voivat asettaa tavoitteita, keskustella ja pohtia eri ratkaisuja ja jossa he voivat olla mukana tekemässä päätöksiä. Vertaisohjaajana esim. Välkkärinä toiminen antaa lapselle ja nuorelle paljon monenlaisia tulevaisuuden taitoja osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten lisäksi.

Osallisuus sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovatkin keskeisiä teemoja MLL:n Kainuun piirin, Kainuun Liikunnan ja Kaukametsän opiston keskiviikkona 20.11.2024 järjestämässä Lapsen oikeuksien päivän seminaarissa Kajaanissa. Seminaarissa tarkastellaan mm. sitä, miltä maailma näyttää lasten ja nuorten silmin. Aluekehitysasiantuntija Jouni Ponnikas avaa nuorten merkitystä Kainuun tulevaisuuden tekijöinä. Tutkija Katja Rajala Likesiltä pureutuu puolestaan koulun mahdollisuuksiin osallisuuden vahvistamisessa. Maksuton seminaari on kohdennettu kaikille lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneille, erityisesti luottamushenkilöille, viranhaltijoille, päätöksentekijöille, lasten ja nuorten kanssa työskenteleville niin hyvinvointialueella, kunnissa kuin seurakunnassa.

Tekstin pohjana on Liikunnan aluejärjestöjen yhteisessä, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Lisää liikettä-hankkeessa tuotettu, Maija Arosuon kirjoittama asiantuntija-artikkeli.

Yhdessä-palsta on tuotettu 4H Kainuun, Kainuun Liikunnan, MLL:n ja Kainuun Sanomien yhteistyönä. Palstalla kerrotaan alueellisesta järjestötyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.