Paikallisuutiset

Yhdessä: Suomalaisten fyysinen kunto heikentyy – huolestuttavia tuloksia liikkumisen vähenemisestä

Viimeisimmät UKK-instituutin vuosina 2018–2022 toteuttamat tutkimukset antavat karua tietoa suomalaisten liikkumisen vähenemisestä ja paikallaanolon lisääntymisestä.

Fyysisen aktiivisuuden puute ja jatkuva paikallaanolo näyttävät olevan koko väestöä koskeva ilmiö – lapset, nuoret, työikäiset aikuiset ja ikäihmiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan istuen tai makoillen. Tämä kehitys herättää huolta kansanterveydestä ja väestön fyysisestä kunnosta tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa mitattiin liikkumista ja fyysistä kuntoa laajasti eri ikäryhmien välillä, ja tulokset ovat yhteneväisiä: reipas tai rasittava liikkuminen jää kaikilla ikäryhmillä liian vähäiseksi. Työikäisille aikuisille kertyi keskimäärin alle tunti reipasta liikuntaa päivässä, ja ikäihmisille vielä vähemmän – vain noin puoli tuntia. Erityisesti huolestuttavaa on, että suuri osa liikkumisesta koostuu lyhyistä, alle viiden minuutin jaksoista.

Lasten ja nuorten kohdalla paikallaanolo lisääntyy iän myötä. Nuorimmissa ikäryhmissä liikkuminen on vielä aktiivista, mutta lukiolaisilla tilanne on jo hyvin samankaltainen kuin työikäisillä aikuisilla: suuri osa ajasta kuluu istuen tai makoillen. Tämä paikallaanolon kasvu nuoruusiän kynnyksellä luo pohjan passiiviselle elämäntavalle aikuisuudessa.

Työikäiset aikuiset ottivat tutkimusvuosina keskimäärin 7 247 askelta päivässä, mutta askelten määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen neljän vuoden aikana. Miesten kohdalla muutos on ollut erityisen selvä: päivittäisten askelten määrä väheni peräti 400 askeleella vuosina 2021–2022 verrattuna neljän vuoden takaiseen tilanteeseen.

Fyysinen kunto on kuitenkin pysynyt ennallaan, mikä viittaa siihen, että vaikka liikkuminen vähenee, osa aikuisista pitää yllä fyysistä kuntoaan esimerkiksi kuntosaliharjoittelulla. Kävely on kuitenkin edelleen yleisin liikkumisen muoto työikäisillä, ja kuntosaliharjoittelu tulee toiseksi.

Ajanpuute mainittiin yleisimmäksi syyksi liikkumattomuudelle. Tämä viittaa siihen, että hektinen työelämä ja arjen kiireet asettavat haasteita säännölliselle liikunnalle, vaikka motivaatiota olisikin.

Ikäihmisille kertyi päivittäin keskimäärin 4 365 askelta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin työikäisillä aikuisilla. Liikkumismuodot ovat myös erilaisia: piha- ja puutarhatyöt ovat suosituin tapa pysyä aktiivisena, kun taas varsinaisista liikuntamuodoista kävely on yleisin. Fyysisen vamman tai toimintakyvyn rajoitteet koettiin ikäihmisten keskuudessa suurimmiksi esteiksi liikkumiselle.

Sekä työikäisten että ikäihmisten keskuudessa fyysisen kunnon ylläpitäminen ja oman terveyden edistäminen olivat keskeisiä syitä liikkumiselle. Huolimatta siitä, että liikkuminen on vähentynyt, monet näkevät sen tärkeänä tapana tukea hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan.

UKK-instituutin tutkimus vahvistaa sen, mitä monet ovat jo osanneet aavistaa: suomalaisten fyysinen aktiivisuus on laskussa, ja paikallaanolo on arkipäivää. Tämä kehitys on erityisen huolestuttavaa pitkällä aikavälillä, sillä fyysinen inaktiivisuus on yhteydessä moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen.

Liikkumisen väheneminen kaikissa ikäryhmissä osoittaa, että tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja toimia, jotta suomalaisten terveys ja fyysinen kunto voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Työ- ja kouluympäristöjen aktiivisuuden lisääminen sekä tietoisuuden lisääminen paikallaanolon vaaroista ovat avainasemassa, jotta trendi saadaan käännettyä.

Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.

Korpikansa seikkailee -testikiertue kiertää taas ympäri Kainuuta

Korpikansa seikkailee -testikiertue on kiertänyt Kainuun kunnissa jo yli kymmenen vuoden ajan kannustamassa kainuulaisia kiinnittämään huomiota terveellisiin elintapoihin. Tapahtumassa on päässyt testaamaan fyysisen kuntonsa helposti hikoilematta ja hengästymättä, mikä on madaltanut kynnystä osallistua tapahtumaan. ”Kuntalaisilta on tullut erittäin myönteistä palautetta vuosittain tapahtuvasta kiertueesta. Moni odottaa tapahtumaa ja on osallistunut siihen useampana vuonna” kertoo Paltamon kunnan hyvinvointiaktivaattori Jenna Härkönen.

”Oma hyvinvointi kiinnostaa monia, ja tämän tarkastelemiseen testikiertue antaa hienosti mahdollisuuden. Keskustellessani kuntalaisten kanssa moni on lähtenyt kiinnittämään huomiota ja tekemään muutoksia esimerkiksi omiin elintapoihinsa. Haluamme Paltamossa tukea kuntalaistemme hyvinvointia ja kannustaa heitä sen edistämiseen, ja tapahtuma tukee tavoitettamme”, Härkönen kuvailee. ”Testit antavat kattavaa tietoa omasta fyysisestä kunnosta ja esimerkiksi kehonkoostumuksesta. Lisäksi tapahtumassa saa palautetta testeistä, joten yksin ei niiden kanssa tarvitse jäädä. Tapahtuma on erittäin mukava ja sinne voi tulla kuka vain, ihan sellaisena kuin on. Kannustan kaikkia mukaan, sillä omaa hyvinvointiaan voi lähteä kohentamaan pienin askelin” Härkönen kannustaa.

Korpikansa seikkailee -testikiertue 4.-19.11.2024

Maksuttomissa Korpikansa seikkailee -kuntomittauksissa pääsee mittauttamaan puristusvoiman, kehonkoostumuksen sekä kestävyyskunnon hengästymättä ja hikoilematta. Mittauksiin voi varata ajan etukäteen osoitteessa www.kainuunliikunta.fi